FinnishEdit

EtymologyEdit

korjata +‎ -maton

AdjectiveEdit

korjaamaton (comparative korjaamattomampi, superlative korjaamattomin)

  1. unrepaired, unfixed, in disrepair
  2. irrepairable

DeclensionEdit

Inflection of korjaamaton (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative korjaamaton korjaamattomat
genitive korjaamattoman korjaamattomien
partitive korjaamatonta korjaamattomia
illative korjaamattomaan korjaamattomiin
singular plural
nominative korjaamaton korjaamattomat
accusative nom. korjaamaton korjaamattomat
gen. korjaamattoman
genitive korjaamattoman korjaamattomien
korjaamatontenrare
partitive korjaamatonta korjaamattomia
inessive korjaamattomassa korjaamattomissa
elative korjaamattomasta korjaamattomista
illative korjaamattomaan korjaamattomiin
adessive korjaamattomalla korjaamattomilla
ablative korjaamattomalta korjaamattomilta
allative korjaamattomalle korjaamattomille
essive korjaamattomana korjaamattomina
translative korjaamattomaksi korjaamattomiksi
instructive korjaamattomin
abessive korjaamattomatta korjaamattomitta
comitative korjaamattomine
Possessive forms of korjaamaton (type onneton)
possessor singular plural
1st person korjaamattomani korjaamattomamme
2nd person korjaamattomasi korjaamattomanne
3rd person korjaamattomansa
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.

ParticipleEdit

korjaamaton

  1. Negative participle of korjata.