kurinpitokeino

Finnish

Etymology

kurinpito +‎ keino

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkurinˌpitoˌkei̯no/, [ˈkurimˌpit̪o̞ˌk̟e̞i̯no̞]
• Rhymes: -eino
• Syllabification^(key): ku‧rin‧pi‧to‧kei‧no

Noun

kurinpitokeino

1. means of discipline, disciplinary action

Declension

Inflection of kurinpitokeino (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		kurinpitokeino	kurinpitokeinot
genitive		kurinpitokeinon	kurinpitokeinojen
partitive		kurinpitokeinoa	kurinpitokeinoja
illative		kurinpitokeinoon	kurinpitokeinoihin
		singular	plural
nominative		kurinpitokeino	kurinpitokeinot
accusative	nom.	kurinpitokeino	kurinpitokeinot
	gen.	kurinpitokeinon
genitive		kurinpitokeinon	kurinpitokeinojen
partitive		kurinpitokeinoa	kurinpitokeinoja
inessive		kurinpitokeinossa	kurinpitokeinoissa
elative		kurinpitokeinosta	kurinpitokeinoista
illative		kurinpitokeinoon	kurinpitokeinoihin
adessive		kurinpitokeinolla	kurinpitokeinoilla
ablative		kurinpitokeinolta	kurinpitokeinoilta
allative		kurinpitokeinolle	kurinpitokeinoille
essive		kurinpitokeinona	kurinpitokeinoina
translative		kurinpitokeinoksi	kurinpitokeinoiksi
abessive		kurinpitokeinotta	kurinpitokeinoitta
instructive		—	kurinpitokeinoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kurinpitokeino (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kurinpitokeinoni kurinpitokeinoni accusative nom. kurinpitokeinoni kurinpitokeinoni gen. kurinpitokeinoni genitive kurinpitokeinoni kurinpitokeinojeni partitive kurinpitokeinoani kurinpitokeinojani inessive kurinpitokeinossani kurinpitokeinoissani elative kurinpitokeinostani kurinpitokeinoistani illative kurinpitokeinooni kurinpitokeinoihini adessive kurinpitokeinollani kurinpitokeinoillani ablative kurinpitokeinoltani kurinpitokeinoiltani allative kurinpitokeinolleni kurinpitokeinoilleni essive kurinpitokeinonani kurinpitokeinoinani translative kurinpitokeinokseni kurinpitokeinoikseni abessive kurinpitokeinottani kurinpitokeinoittani instructive — — comitative — kurinpitokeinoineni second-person singular possessor singular plural nominative kurinpitokeinosi kurinpitokeinosi accusative nom. kurinpitokeinosi kurinpitokeinosi gen. kurinpitokeinosi genitive kurinpitokeinosi kurinpitokeinojesi partitive kurinpitokeinoasi kurinpitokeinojasi inessive kurinpitokeinossasi kurinpitokeinoissasi elative kurinpitokeinostasi kurinpitokeinoistasi illative kurinpitokeinoosi kurinpitokeinoihisi adessive kurinpitokeinollasi kurinpitokeinoillasi ablative kurinpitokeinoltasi kurinpitokeinoiltasi allative kurinpitokeinollesi kurinpitokeinoillesi essive kurinpitokeinonasi kurinpitokeinoinasi translative kurinpitokeinoksesi kurinpitokeinoiksesi abessive kurinpitokeinottasi kurinpitokeinoittasi instructive — — comitative — kurinpitokeinoinesi first-person plural possessor singular plural nominative kurinpitokeinomme kurinpitokeinomme accusative nom. kurinpitokeinomme kurinpitokeinomme gen. kurinpitokeinomme genitive kurinpitokeinomme kurinpitokeinojemme partitive kurinpitokeinoamme kurinpitokeinojamme inessive kurinpitokeinossamme kurinpitokeinoissamme elative kurinpitokeinostamme kurinpitokeinoistamme illative kurinpitokeinoomme kurinpitokeinoihimme adessive kurinpitokeinollamme kurinpitokeinoillamme ablative kurinpitokeinoltamme kurinpitokeinoiltamme allative kurinpitokeinollemme kurinpitokeinoillemme essive kurinpitokeinonamme kurinpitokeinoinamme translative kurinpitokeinoksemme kurinpitokeinoiksemme abessive kurinpitokeinottamme kurinpitokeinoittamme instructive — — comitative — kurinpitokeinoinemme second-person plural possessor singular plural nominative kurinpitokeinonne kurinpitokeinonne accusative nom. kurinpitokeinonne kurinpitokeinonne gen. kurinpitokeinonne genitive kurinpitokeinonne kurinpitokeinojenne partitive kurinpitokeinoanne kurinpitokeinojanne inessive kurinpitokeinossanne kurinpitokeinoissanne elative kurinpitokeinostanne kurinpitokeinoistanne illative kurinpitokeinoonne kurinpitokeinoihinne adessive kurinpitokeinollanne kurinpitokeinoillanne ablative kurinpitokeinoltanne kurinpitokeinoiltanne allative kurinpitokeinollenne kurinpitokeinoillenne essive kurinpitokeinonanne kurinpitokeinoinanne translative kurinpitokeinoksenne kurinpitokeinoiksenne abessive kurinpitokeinottanne kurinpitokeinoittanne instructive — — comitative — kurinpitokeinoinenne third-person possessor singular plural nominative kurinpitokeinonsa kurinpitokeinonsa accusative nom. kurinpitokeinonsa kurinpitokeinonsa gen. kurinpitokeinonsa genitive kurinpitokeinonsa kurinpitokeinojensa partitive kurinpitokeinoaan kurinpitokeinoansa kurinpitokeinojaan kurinpitokeinojansa inessive kurinpitokeinossaan kurinpitokeinossansa kurinpitokeinoissaan kurinpitokeinoissansa elative kurinpitokeinostaan kurinpitokeinostansa kurinpitokeinoistaan kurinpitokeinoistansa illative kurinpitokeinoonsa kurinpitokeinoihinsa adessive kurinpitokeinollaan kurinpitokeinollansa kurinpitokeinoillaan kurinpitokeinoillansa ablative kurinpitokeinoltaan kurinpitokeinoltansa kurinpitokeinoiltaan kurinpitokeinoiltansa allative kurinpitokeinolleen kurinpitokeinollensa kurinpitokeinoilleen kurinpitokeinoillensa essive kurinpitokeinonaan kurinpitokeinonansa kurinpitokeinoinaan kurinpitokeinoinansa translative kurinpitokeinokseen kurinpitokeinoksensa kurinpitokeinoikseen kurinpitokeinoiksensa abessive kurinpitokeinottaan kurinpitokeinottansa kurinpitokeinoittaan kurinpitokeinoittansa instructive — — comitative — kurinpitokeinoineen kurinpitokeinoinensa

Further reading

• “kurinpitokeino”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02