kuukaus

Ingrian

Etymology

From kuu (“month”) +‎ kaus (“period”). Akin to Finnish kuukausi.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkuːˌkɑu̯s/, [ˈkuːˌkɑu̯z̠]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkuːˌkɑu̯s/, [ˈkuːˌkɑu̯ʒ̥]
• Rhymes: -ɑu̯s
• Hyphenation: kuu‧kaus

Noun

kuukaus

1. (rare) Synonym of kuu (“month”)

Declension

Declension of kuukaus (type 5/vesi, aut-avv gradation)
	singular	plural
nominative	kuukaus	kuukavvet
genitive	kuukavven	kuukausiin, kuukausiloin
partitive	kuukautta	kuukausia, kuukausiloja
illative	kuukautee	kuukausii, kuukausiloihe
inessive	kuukavvees	kuukausiis, kuukausilois
elative	kuukavvest	kuukausist, kuukausiloist
allative	kuukavvelle	kuukausille, kuukausiloille
adessive	kuukavveel	kuukausiil, kuukausiloil
ablative	kuukavvelt	kuukausilt, kuukausiloilt
translative	kuukavveks	kuukausiks, kuukausiloiks
essive	kuukautenna, kuukauteen	kuukausinna, kuukausiloinna, kuukausiin, kuukausiloin
exessive1)	kuukautent	kuukausint, kuukausiloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 146