Open main menu

Contents

FinnishEdit

EtymologyEdit

From kuulla +‎ -o.

NounEdit

kuulo

  1. The sense of hearing.

DeclensionEdit

Inflection of kuulo (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative kuulo kuulot
genitive kuulon kuulojen
partitive kuuloa kuuloja
illative kuuloon kuuloihin
singular plural
nominative kuulo kuulot
accusative nom. kuulo kuulot
gen. kuulon
genitive kuulon kuulojen
partitive kuuloa kuuloja
inessive kuulossa kuuloissa
elative kuulosta kuuloista
illative kuuloon kuuloihin
adessive kuulolla kuuloilla
ablative kuulolta kuuloilta
allative kuulolle kuuloille
essive kuulona kuuloina
translative kuuloksi kuuloiksi
instructive kuuloin
abessive kuulotta kuuloitta
comitative kuuloineen

SynonymsEdit

Derived termsEdit

CompoundsEdit

See alsoEdit

AnagramsEdit


KarelianEdit

EtymologyEdit

  This entry lacks etymological information. If you are familiar with the origin of this term, please add it to the page per etymology instructions. You can also discuss it at the Etymology scriptorium.

NounEdit

kuulo (genitive kuulon, partitive kuuluo)

  1. the sense of hearing