kylläin

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *külläinen. Cognates include Finnish kylläinen and Estonian küllane.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkylːæi̯ne/, [ˈkylʲːəi̯n]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkylːæi̯n/, [ˈkylːæi̯n]
• Rhymes: -ylːæi̯n
• Hyphenation: kyl‧läin

Adjective

kylläin (comparative kylläisemp)

1. full, satiated

Declension

Declension of kylläin (type 1/kärpäin, no gradation)
	singular	plural
nominative	kylläin	kylläiset
genitive	kylläisen	kylläisiin
partitive	kylläistä, kylläist	kylläisiä
illative	kylläisee	kylläisii
inessive	kylläisees	kylläisiis
elative	kylläisest	kylläisist
allative	kylläiselle	kylläisille
adessive	kylläiseel	kylläisiil
ablative	kylläiselt	kylläisilt
translative	kylläiseks	kylläisiks
essive	kylläisennä, kylläiseen	kylläisinnä, kylläisiin
exessive1)	kylläisent	kylläisint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 229