luonnontiede

Finnish

Etymology

luonnon (“of nature”) +‎ tiede (“science”). Coined by Finnish physician and philologist Elias Lönnrot in 1847.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈluo̯nːonˌtie̯deˣ/, [ˈluo̞̯nːo̞n̪ˌt̪ie̞̯de̞(ʔ)]
• Rhymes: -iede
• Syllabification^(key): luon‧non‧tie‧de

Noun

luonnontiede

1. natural science

Declension

Inflection of luonnontiede (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)
nominative		luonnontiede	luonnontieteet
genitive		luonnontieteen	luonnontieteiden luonnontieteitten
partitive		luonnontiedettä	luonnontieteitä
illative		luonnontieteeseen	luonnontieteisiin luonnontieteihin
		singular	plural
nominative		luonnontiede	luonnontieteet
accusative	nom.	luonnontiede	luonnontieteet
	gen.	luonnontieteen
genitive		luonnontieteen	luonnontieteiden luonnontieteitten
partitive		luonnontiedettä	luonnontieteitä
inessive		luonnontieteessä	luonnontieteissä
elative		luonnontieteestä	luonnontieteistä
illative		luonnontieteeseen	luonnontieteisiin luonnontieteihin
adessive		luonnontieteellä	luonnontieteillä
ablative		luonnontieteeltä	luonnontieteiltä
allative		luonnontieteelle	luonnontieteille
essive		luonnontieteenä	luonnontieteinä
translative		luonnontieteeksi	luonnontieteiksi
abessive		luonnontieteettä	luonnontieteittä
instructive		—	luonnontietein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of luonnontiede (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative luonnontieteeni luonnontieteeni accusative nom. luonnontieteeni luonnontieteeni gen. luonnontieteeni genitive luonnontieteeni luonnontieteideni luonnontieteitteni partitive luonnontiedettäni luonnontieteitäni inessive luonnontieteessäni luonnontieteissäni elative luonnontieteestäni luonnontieteistäni illative luonnontieteeseeni luonnontieteisiini luonnontieteihini adessive luonnontieteelläni luonnontieteilläni ablative luonnontieteeltäni luonnontieteiltäni allative luonnontieteelleni luonnontieteilleni essive luonnontieteenäni luonnontieteinäni translative luonnontieteekseni luonnontieteikseni abessive luonnontieteettäni luonnontieteittäni instructive — — comitative — luonnontieteineni second-person singular possessor singular plural nominative luonnontieteesi luonnontieteesi accusative nom. luonnontieteesi luonnontieteesi gen. luonnontieteesi genitive luonnontieteesi luonnontieteidesi luonnontieteittesi partitive luonnontiedettäsi luonnontieteitäsi inessive luonnontieteessäsi luonnontieteissäsi elative luonnontieteestäsi luonnontieteistäsi illative luonnontieteeseesi luonnontieteisiisi luonnontieteihisi adessive luonnontieteelläsi luonnontieteilläsi ablative luonnontieteeltäsi luonnontieteiltäsi allative luonnontieteellesi luonnontieteillesi essive luonnontieteenäsi luonnontieteinäsi translative luonnontieteeksesi luonnontieteiksesi abessive luonnontieteettäsi luonnontieteittäsi instructive — — comitative — luonnontieteinesi first-person plural possessor singular plural nominative luonnontieteemme luonnontieteemme accusative nom. luonnontieteemme luonnontieteemme gen. luonnontieteemme genitive luonnontieteemme luonnontieteidemme luonnontieteittemme partitive luonnontiedettämme luonnontieteitämme inessive luonnontieteessämme luonnontieteissämme elative luonnontieteestämme luonnontieteistämme illative luonnontieteeseemme luonnontieteisiimme luonnontieteihimme adessive luonnontieteellämme luonnontieteillämme ablative luonnontieteeltämme luonnontieteiltämme allative luonnontieteellemme luonnontieteillemme essive luonnontieteenämme luonnontieteinämme translative luonnontieteeksemme luonnontieteiksemme abessive luonnontieteettämme luonnontieteittämme instructive — — comitative — luonnontieteinemme second-person plural possessor singular plural nominative luonnontieteenne luonnontieteenne accusative nom. luonnontieteenne luonnontieteenne gen. luonnontieteenne genitive luonnontieteenne luonnontieteidenne luonnontieteittenne partitive luonnontiedettänne luonnontieteitänne inessive luonnontieteessänne luonnontieteissänne elative luonnontieteestänne luonnontieteistänne illative luonnontieteeseenne luonnontieteisiinne luonnontieteihinne adessive luonnontieteellänne luonnontieteillänne ablative luonnontieteeltänne luonnontieteiltänne allative luonnontieteellenne luonnontieteillenne essive luonnontieteenänne luonnontieteinänne translative luonnontieteeksenne luonnontieteiksenne abessive luonnontieteettänne luonnontieteittänne instructive — — comitative — luonnontieteinenne third-person possessor singular plural nominative luonnontieteensä luonnontieteensä accusative nom. luonnontieteensä luonnontieteensä gen. luonnontieteensä genitive luonnontieteensä luonnontieteidensä luonnontieteittensä partitive luonnontiedettään luonnontiedettänsä luonnontieteitään luonnontieteitänsä inessive luonnontieteessään luonnontieteessänsä luonnontieteissään luonnontieteissänsä elative luonnontieteestään luonnontieteestänsä luonnontieteistään luonnontieteistänsä illative luonnontieteeseensä luonnontieteisiinsä luonnontieteihinsä adessive luonnontieteellään luonnontieteellänsä luonnontieteillään luonnontieteillänsä ablative luonnontieteeltään luonnontieteeltänsä luonnontieteiltään luonnontieteiltänsä allative luonnontieteelleen luonnontieteellensä luonnontieteilleen luonnontieteillensä essive luonnontieteenään luonnontieteenänsä luonnontieteinään luonnontieteinänsä translative luonnontieteekseen luonnontieteeksensä luonnontieteikseen luonnontieteiksensä abessive luonnontieteettään luonnontieteettänsä luonnontieteittään luonnontieteittänsä instructive — — comitative — luonnontieteineen luonnontieteinensä

Derived terms

• luonnontieteellinen

 

Further reading

• “luonnontiede”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03