moniajaa

Finnish

Etymology

From moni +‎ ajaa.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmoniˌɑjɑːˣ/, [ˈmo̞niˌɑ̝jɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ɑjɑː
• Syllabification^(key): mo‧ni‧a‧jaa

Verb

moniajaa

1. (transitive) To multitask

Conjugation

Inflection of moniajaa (Kotus type 56/kaivaa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		moniajan	en moniaja	1st sing.	olen moniajanut	en ole moniajanut
2nd sing.		moniajat	et moniaja	2nd sing.	olet moniajanut	et ole moniajanut
3rd sing.		moniajaa	ei moniaja	3rd sing.	on moniajanut	ei ole moniajanut
1st plur.		moniajamme	emme moniaja	1st plur.	olemme moniajaneet	emme ole moniajaneet
2nd plur.		moniajatte	ette moniaja	2nd plur.	olette moniajaneet	ette ole moniajaneet
3rd plur.		moniajavat	eivät moniaja	3rd plur.	ovat moniajaneet	eivät ole moniajaneet
passive		moniajetaan	ei moniajeta	passive	on moniajettu	ei ole moniajettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		moniajoin	en moniajanut	1st sing.	olin moniajanut	en ollut moniajanut
2nd sing.		moniajoit	et moniajanut	2nd sing.	olit moniajanut	et ollut moniajanut
3rd sing.		moniajoi	ei moniajanut	3rd sing.	oli moniajanut	ei ollut moniajanut
1st plur.		moniajoimme	emme moniajaneet	1st plur.	olimme moniajaneet	emme olleet moniajaneet
2nd plur.		moniajoitte	ette moniajaneet	2nd plur.	olitte moniajaneet	ette olleet moniajaneet
3rd plur.		moniajoivat	eivät moniajaneet	3rd plur.	olivat moniajaneet	eivät olleet moniajaneet
passive		moniajettiin	ei moniajettu	passive	oli moniajettu	ei ollut moniajettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		moniajaisin	en moniajaisi	1st sing.	olisin moniajanut	en olisi moniajanut
2nd sing.		moniajaisit	et moniajaisi	2nd sing.	olisit moniajanut	et olisi moniajanut
3rd sing.		moniajaisi	ei moniajaisi	3rd sing.	olisi moniajanut	ei olisi moniajanut
1st plur.		moniajaisimme	emme moniajaisi	1st plur.	olisimme moniajaneet	emme olisi moniajaneet
2nd plur.		moniajaisitte	ette moniajaisi	2nd plur.	olisitte moniajaneet	ette olisi moniajaneet
3rd plur.		moniajaisivat	eivät moniajaisi	3rd plur.	olisivat moniajaneet	eivät olisi moniajaneet
passive		moniajettaisiin	ei moniajettaisi	passive	olisi moniajettu	ei olisi moniajettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		moniaja	älä moniaja	2nd sing.	—	—
3rd sing.		moniajakoon	älköön moniajako	3rd sing.	olkoon moniajanut	älköön olko moniajanut
1st plur.		moniajakaamme	älkäämme moniajako	1st plur.	—	—
2nd plur.		moniajakaa	älkää moniajako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		moniajakoot	älkööt moniajako	3rd plur.	olkoot moniajaneet	älkööt olko moniajaneet
passive		moniajettakoon	älköön moniajettako	passive	olkoon moniajettu	älköön olko moniajettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		moniajanen	en moniajane	1st sing.	lienen moniajanut	en liene moniajanut
2nd sing.		moniajanet	et moniajane	2nd sing.	lienet moniajanut	et liene moniajanut
3rd sing.		moniajanee	ei moniajane	3rd sing.	lienee moniajanut	ei liene moniajanut
1st plur.		moniajanemme	emme moniajane	1st plur.	lienemme moniajaneet	emme liene moniajaneet
2nd plur.		moniajanette	ette moniajane	2nd plur.	lienette moniajaneet	ette liene moniajaneet
3rd plur.		moniajanevat	eivät moniajane	3rd plur.	lienevät moniajaneet	eivät liene moniajaneet
passive		moniajettaneen	ei moniajettane	passive	lienee moniajettu	ei liene moniajettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		moniajaa		present	moniajava	moniajettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st moniajaakseni moniajaaksemme 2nd moniajaaksesi moniajaaksenne 3rd moniajaakseen moniajaaksensa		past	moniajanut	moniajettu
2nd	inessive2	moniajaessa	moniajettaessa	agent3	moniajama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st moniajaessani moniajaessamme 2nd moniajaessasi moniajaessanne 3rd moniajaessaan moniajaessansa		negative	moniajamaton
	instructive	moniajaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form moniajaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	moniajamassa	—
	elative	moniajamasta	—
	illative	moniajamaan	—
	adessive	moniajamalla	—
	abessive	moniajamatta	—
	instructive	moniajaman	moniajettaman
4th4	verbal noun	moniajaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st moniajamaisillani moniajamaisillamme 2nd moniajamaisillasi moniajamaisillanne 3rd moniajamaisillaan moniajamaisillansa

Derived terms

• moniajo