nimikoida

Finnish

Etymology

nimi (“name”) +‎ -koida

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈnimikoi̯dɑˣ/, [ˈnimiˌko̞i̯dɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oidɑ
• Syllabification^(key): ni‧mi‧koi‧da

Verb

nimikoida

1. to name, to identify something as belonging to a named person especially by appliqueing, but also by other means like writing or placing a nameplate or attaching a nametag

   Ostin uudet käsipyyhkeet ja aion nimikoida ne ensi viikonloppuna.

   I bought new hand towels and I'm going to name them over the weekend.

   Korkeimman oikeuden jäsenillä on kokouksissa nimikoidut istumapaikat.

   The members of the Supreme Court have named seats in their meetings.

   nimikoitu pyyhe ― named towel

2. to annotate (add annotations or tags to digital content)

   Synonym: annotoida

Conjugation

Inflection of nimikoida (Kotus type 62/voida, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		nimikoin	en nimikoi	1st sing.	olen nimikoinut	en ole nimikoinut
2nd sing.		nimikoit	et nimikoi	2nd sing.	olet nimikoinut	et ole nimikoinut
3rd sing.		nimikoi	ei nimikoi	3rd sing.	on nimikoinut	ei ole nimikoinut
1st plur.		nimikoimme	emme nimikoi	1st plur.	olemme nimikoineet	emme ole nimikoineet
2nd plur.		nimikoitte	ette nimikoi	2nd plur.	olette nimikoineet	ette ole nimikoineet
3rd plur.		nimikoivat	eivät nimikoi	3rd plur.	ovat nimikoineet	eivät ole nimikoineet
passive		nimikoidaan	ei nimikoida	passive	on nimikoitu	ei ole nimikoitu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		nimikoin	en nimikoinut	1st sing.	olin nimikoinut	en ollut nimikoinut
2nd sing.		nimikoit	et nimikoinut	2nd sing.	olit nimikoinut	et ollut nimikoinut
3rd sing.		nimikoi	ei nimikoinut	3rd sing.	oli nimikoinut	ei ollut nimikoinut
1st plur.		nimikoimme	emme nimikoineet	1st plur.	olimme nimikoineet	emme olleet nimikoineet
2nd plur.		nimikoitte	ette nimikoineet	2nd plur.	olitte nimikoineet	ette olleet nimikoineet
3rd plur.		nimikoivat	eivät nimikoineet	3rd plur.	olivat nimikoineet	eivät olleet nimikoineet
passive		nimikoitiin	ei nimikoitu	passive	oli nimikoitu	ei ollut nimikoitu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		nimikoisin	en nimikoisi	1st sing.	olisin nimikoinut	en olisi nimikoinut
2nd sing.		nimikoisit	et nimikoisi	2nd sing.	olisit nimikoinut	et olisi nimikoinut
3rd sing.		nimikoisi	ei nimikoisi	3rd sing.	olisi nimikoinut	ei olisi nimikoinut
1st plur.		nimikoisimme	emme nimikoisi	1st plur.	olisimme nimikoineet	emme olisi nimikoineet
2nd plur.		nimikoisitte	ette nimikoisi	2nd plur.	olisitte nimikoineet	ette olisi nimikoineet
3rd plur.		nimikoisivat	eivät nimikoisi	3rd plur.	olisivat nimikoineet	eivät olisi nimikoineet
passive		nimikoitaisiin	ei nimikoitaisi	passive	olisi nimikoitu	ei olisi nimikoitu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		nimikoi	älä nimikoi	2nd sing.	—	—
3rd sing.		nimikoikoon	älköön nimikoiko	3rd sing.	olkoon nimikoinut	älköön olko nimikoinut
1st plur.		nimikoikaamme	älkäämme nimikoiko	1st plur.	—	—
2nd plur.		nimikoikaa	älkää nimikoiko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		nimikoikoot	älkööt nimikoiko	3rd plur.	olkoot nimikoineet	älkööt olko nimikoineet
passive		nimikoitakoon	älköön nimikoitako	passive	olkoon nimikoitu	älköön olko nimikoitu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		nimikoinen	en nimikoine	1st sing.	lienen nimikoinut	en liene nimikoinut
2nd sing.		nimikoinet	et nimikoine	2nd sing.	lienet nimikoinut	et liene nimikoinut
3rd sing.		nimikoinee	ei nimikoine	3rd sing.	lienee nimikoinut	ei liene nimikoinut
1st plur.		nimikoinemme	emme nimikoine	1st plur.	lienemme nimikoineet	emme liene nimikoineet
2nd plur.		nimikoinette	ette nimikoine	2nd plur.	lienette nimikoineet	ette liene nimikoineet
3rd plur.		nimikoinevat	eivät nimikoine	3rd plur.	lienevät nimikoineet	eivät liene nimikoineet
passive		nimikoitaneen	ei nimikoitane	passive	lienee nimikoitu	ei liene nimikoitu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		nimikoida		present	nimikoiva	nimikoitava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st nimikoidakseni nimikoidaksemme 2nd nimikoidaksesi nimikoidaksenne 3rd nimikoidakseen nimikoidaksensa		past	nimikoinut	nimikoitu
2nd	inessive2	nimikoidessa	nimikoitaessa	agent3	nimikoima
		Possessive forms Person sing. plur. 1st nimikoidessani nimikoidessamme 2nd nimikoidessasi nimikoidessanne 3rd nimikoidessaan nimikoidessansa		negative	nimikoimaton
	instructive	nimikoiden	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	nimikoimassa	—
	elative	nimikoimasta	—
	illative	nimikoimaan	—
	adessive	nimikoimalla	—
	abessive	nimikoimatta	—
	instructive	nimikoiman	nimikoitaman
4th4	verbal noun	nimikoiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st nimikoimaisillani nimikoimaisillamme 2nd nimikoimaisillasi nimikoimaisillanne 3rd nimikoimaisillaan nimikoimaisillansa

Derived terms

• nimikoiminen
• nimikointi

 

Further reading

• “nimikoida”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03