third-person possessor
|
|
singular
|
plural
|
nominative
|
ohitustilanteensa
|
ohitustilanteensa
|
accusative
|
nom.
|
ohitustilanteensa
|
ohitustilanteensa
|
gen.
|
ohitustilanteensa
|
genitive
|
ohitustilanteensa
|
ohitustilanteidensa ohitustilanteittensa
|
partitive
|
ohitustilannettaan ohitustilannettansa
|
ohitustilanteitaan ohitustilanteitansa
|
inessive
|
ohitustilanteessaan ohitustilanteessansa
|
ohitustilanteissaan ohitustilanteissansa
|
elative
|
ohitustilanteestaan ohitustilanteestansa
|
ohitustilanteistaan ohitustilanteistansa
|
illative
|
ohitustilanteeseensa
|
ohitustilanteisiinsa ohitustilanteihinsa
|
adessive
|
ohitustilanteellaan ohitustilanteellansa
|
ohitustilanteillaan ohitustilanteillansa
|
ablative
|
ohitustilanteeltaan ohitustilanteeltansa
|
ohitustilanteiltaan ohitustilanteiltansa
|
allative
|
ohitustilanteelleen ohitustilanteellensa
|
ohitustilanteilleen ohitustilanteillensa
|
essive
|
ohitustilanteenaan ohitustilanteenansa
|
ohitustilanteinaan ohitustilanteinansa
|
translative
|
ohitustilanteekseen ohitustilanteeksensa
|
ohitustilanteikseen ohitustilanteiksensa
|
abessive
|
ohitustilanteettaan ohitustilanteettansa
|
ohitustilanteittaan ohitustilanteittansa
|
instructive
|
—
|
—
|
comitative
|
—
|
ohitustilanteineen ohitustilanteinensa
|