oivaltaminen

Finnish

Etymology

oivaltaa +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈoi̯ʋɑltɑminen/, [ˈo̞i̯ʋɑ̝l̪ˌt̪ɑ̝mine̞n]
• Rhymes: -ɑminen
• Syllabification^(key): oi‧val‧ta‧mi‧nen

Noun

oivaltaminen

1. verbal noun of oivaltaa
   1. realizing, becoming aware of, understanding, perceiving

Declension

Inflection of oivaltaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		oivaltaminen	oivaltamiset
genitive		oivaltamisen	oivaltamisten oivaltamisien
partitive		oivaltamista	oivaltamisia
illative		oivaltamiseen	oivaltamisiin
		singular	plural
nominative		oivaltaminen	oivaltamiset
accusative	nom.	oivaltaminen	oivaltamiset
	gen.	oivaltamisen
genitive		oivaltamisen	oivaltamisten oivaltamisien
partitive		oivaltamista	oivaltamisia
inessive		oivaltamisessa	oivaltamisissa
elative		oivaltamisesta	oivaltamisista
illative		oivaltamiseen	oivaltamisiin
adessive		oivaltamisella	oivaltamisilla
ablative		oivaltamiselta	oivaltamisilta
allative		oivaltamiselle	oivaltamisille
essive		oivaltamisena	oivaltamisina
translative		oivaltamiseksi	oivaltamisiksi
abessive		oivaltamisetta	oivaltamisitta
instructive		—	oivaltamisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of oivaltaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative oivaltamiseni oivaltamiseni accusative nom. oivaltamiseni oivaltamiseni gen. oivaltamiseni genitive oivaltamiseni oivaltamisteni oivaltamisieni partitive oivaltamistani oivaltamisiani inessive oivaltamisessani oivaltamisissani elative oivaltamisestani oivaltamisistani illative oivaltamiseeni oivaltamisiini adessive oivaltamisellani oivaltamisillani ablative oivaltamiseltani oivaltamisiltani allative oivaltamiselleni oivaltamisilleni essive oivaltamisenani oivaltamisinani translative oivaltamisekseni oivaltamisikseni abessive oivaltamisettani oivaltamisittani instructive — — comitative — oivaltamisineni second-person singular possessor singular plural nominative oivaltamisesi oivaltamisesi accusative nom. oivaltamisesi oivaltamisesi gen. oivaltamisesi genitive oivaltamisesi oivaltamistesi oivaltamisiesi partitive oivaltamistasi oivaltamisiasi inessive oivaltamisessasi oivaltamisissasi elative oivaltamisestasi oivaltamisistasi illative oivaltamiseesi oivaltamisiisi adessive oivaltamisellasi oivaltamisillasi ablative oivaltamiseltasi oivaltamisiltasi allative oivaltamisellesi oivaltamisillesi essive oivaltamisenasi oivaltamisinasi translative oivaltamiseksesi oivaltamisiksesi abessive oivaltamisettasi oivaltamisittasi instructive — — comitative — oivaltamisinesi first-person plural possessor singular plural nominative oivaltamisemme oivaltamisemme accusative nom. oivaltamisemme oivaltamisemme gen. oivaltamisemme genitive oivaltamisemme oivaltamistemme oivaltamisiemme partitive oivaltamistamme oivaltamisiamme inessive oivaltamisessamme oivaltamisissamme elative oivaltamisestamme oivaltamisistamme illative oivaltamiseemme oivaltamisiimme adessive oivaltamisellamme oivaltamisillamme ablative oivaltamiseltamme oivaltamisiltamme allative oivaltamisellemme oivaltamisillemme essive oivaltamisenamme oivaltamisinamme translative oivaltamiseksemme oivaltamisiksemme abessive oivaltamisettamme oivaltamisittamme instructive — — comitative — oivaltamisinemme second-person plural possessor singular plural nominative oivaltamisenne oivaltamisenne accusative nom. oivaltamisenne oivaltamisenne gen. oivaltamisenne genitive oivaltamisenne oivaltamistenne oivaltamisienne partitive oivaltamistanne oivaltamisianne inessive oivaltamisessanne oivaltamisissanne elative oivaltamisestanne oivaltamisistanne illative oivaltamiseenne oivaltamisiinne adessive oivaltamisellanne oivaltamisillanne ablative oivaltamiseltanne oivaltamisiltanne allative oivaltamisellenne oivaltamisillenne essive oivaltamisenanne oivaltamisinanne translative oivaltamiseksenne oivaltamisiksenne abessive oivaltamisettanne oivaltamisittanne instructive — — comitative — oivaltamisinenne third-person possessor singular plural nominative oivaltamisensa oivaltamisensa accusative nom. oivaltamisensa oivaltamisensa gen. oivaltamisensa genitive oivaltamisensa oivaltamistensa oivaltamisiensa partitive oivaltamistaan oivaltamistansa oivaltamisiaan oivaltamisiansa inessive oivaltamisessaan oivaltamisessansa oivaltamisissaan oivaltamisissansa elative oivaltamisestaan oivaltamisestansa oivaltamisistaan oivaltamisistansa illative oivaltamiseensa oivaltamisiinsa adessive oivaltamisellaan oivaltamisellansa oivaltamisillaan oivaltamisillansa ablative oivaltamiseltaan oivaltamiseltansa oivaltamisiltaan oivaltamisiltansa allative oivaltamiselleen oivaltamisellensa oivaltamisilleen oivaltamisillensa essive oivaltamisenaan oivaltamisenansa oivaltamisinaan oivaltamisinansa translative oivaltamisekseen oivaltamiseksensa oivaltamisikseen oivaltamisiksensa abessive oivaltamisettaan oivaltamisettansa oivaltamisittaan oivaltamisittansa instructive — — comitative — oivaltamisineen oivaltamisinensa