olemassaolo

FinnishEdit

EtymologyEdit

From olla olemassa (to exist).

NounEdit

olemassaolo

  1. Existence.

DeclensionEdit

Inflection of olemassaolo (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative olemassaolo olemassaolot
genitive olemassaolon olemassaolojen
partitive olemassaoloa olemassaoloja
illative olemassaoloon olemassaoloihin
singular plural
nominative olemassaolo olemassaolot
accusative nom. olemassaolo olemassaolot
gen. olemassaolon
genitive olemassaolon olemassaolojen
partitive olemassaoloa olemassaoloja
inessive olemassaolossa olemassaoloissa
elative olemassaolosta olemassaoloista
illative olemassaoloon olemassaoloihin
adessive olemassaololla olemassaoloilla
ablative olemassaololta olemassaoloilta
allative olemassaololle olemassaoloille
essive olemassaolona olemassaoloina
translative olemassaoloksi olemassaoloiksi
instructive olemassaoloin
abessive olemassaolotta olemassaoloitta
comitative olemassaoloineen
Possessive forms of olemassaolo (type valo)
possessor singular plural
1st person olemassaoloni olemassaolomme
2nd person olemassaolosi olemassaolonne
3rd person olemassaolonsa