omaisuus

FinnishEdit

EtymologyEdit

Substantivated from omainen (which has originally been an adjective) +‎ -uus.

PronunciationEdit

  • IPA(key): /ˈomɑi̯suːs/, [ˈo̞mɑi̯s̠uːs̠]
  • Rhymes: -omɑisuːs
  • Syllabification: o‧mai‧suus

NounEdit

omaisuus

  1. one's properties (combined), possessions, assets; estate
    kiinteä omaisuusreal estate
    irtain omaisuuspersonal property
    yhteinen omaisuusjoint property
  2. wealth, fortune

DeclensionEdit

Inflection of omaisuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative omaisuus omaisuudet
genitive omaisuuden omaisuuksien
partitive omaisuutta omaisuuksia
illative omaisuuteen omaisuuksiin
singular plural
nominative omaisuus omaisuudet
accusative nom. omaisuus omaisuudet
gen. omaisuuden
genitive omaisuuden omaisuuksien
partitive omaisuutta omaisuuksia
inessive omaisuudessa omaisuuksissa
elative omaisuudesta omaisuuksista
illative omaisuuteen omaisuuksiin
adessive omaisuudella omaisuuksilla
ablative omaisuudelta omaisuuksilta
allative omaisuudelle omaisuuksille
essive omaisuutena omaisuuksina
translative omaisuudeksi omaisuuksiksi
instructive omaisuuksin
abessive omaisuudetta omaisuuksitta
comitative omaisuuksineen
Possessive forms of omaisuus (type kalleus)
possessor singular plural
1st person omaisuuteni omaisuutemme
2nd person omaisuutesi omaisuutenne
3rd person omaisuutensa

SynonymsEdit

CompoundsEdit

See alsoEdit