ominaisteho

Finnish

Etymology

ominais- +‎ teho

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈominɑi̯sˌteho/, [ˈo̞minɑ̝i̯s̠ˌte̞ɦo̞]
• Rhymes: -eho
• Syllabification^(key): o‧mi‧nais‧te‧ho

Noun

ominaisteho

1. (physics) specific power (ratio of the power produced by an object to its mass)
2. (physics) power-to-volume ratio

   Tämän tyyppisellä moottorilla on korkea ominaisteho, mutta männän yleensä korkea lämpötila ja tiivisteiden kesto aiheuttavat teknisiä ongelmia.

   This type of engine has a high power-to-volume ratio but has technical problems because of the usually high temperature of the hot piston and the durability of its seals.

Declension

Inflection of ominaisteho (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		ominaisteho	ominaistehot
genitive		ominaistehon	ominaistehojen
partitive		ominaistehoa	ominaistehoja
illative		ominaistehoon	ominaistehoihin
		singular	plural
nominative		ominaisteho	ominaistehot
accusative	nom.	ominaisteho	ominaistehot
	gen.	ominaistehon
genitive		ominaistehon	ominaistehojen
partitive		ominaistehoa	ominaistehoja
inessive		ominaistehossa	ominaistehoissa
elative		ominaistehosta	ominaistehoista
illative		ominaistehoon	ominaistehoihin
adessive		ominaisteholla	ominaistehoilla
ablative		ominaisteholta	ominaistehoilta
allative		ominaisteholle	ominaistehoille
essive		ominaistehona	ominaistehoina
translative		ominaistehoksi	ominaistehoiksi
abessive		ominaistehotta	ominaistehoitta
instructive		—	ominaistehoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of ominaisteho (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative ominaistehoni ominaistehoni accusative nom. ominaistehoni ominaistehoni gen. ominaistehoni genitive ominaistehoni ominaistehojeni partitive ominaistehoani ominaistehojani inessive ominaistehossani ominaistehoissani elative ominaistehostani ominaistehoistani illative ominaistehooni ominaistehoihini adessive ominaistehollani ominaistehoillani ablative ominaisteholtani ominaistehoiltani allative ominaisteholleni ominaistehoilleni essive ominaistehonani ominaistehoinani translative ominaistehokseni ominaistehoikseni abessive ominaistehottani ominaistehoittani instructive — — comitative — ominaistehoineni second-person singular possessor singular plural nominative ominaistehosi ominaistehosi accusative nom. ominaistehosi ominaistehosi gen. ominaistehosi genitive ominaistehosi ominaistehojesi partitive ominaistehoasi ominaistehojasi inessive ominaistehossasi ominaistehoissasi elative ominaistehostasi ominaistehoistasi illative ominaistehoosi ominaistehoihisi adessive ominaistehollasi ominaistehoillasi ablative ominaisteholtasi ominaistehoiltasi allative ominaistehollesi ominaistehoillesi essive ominaistehonasi ominaistehoinasi translative ominaistehoksesi ominaistehoiksesi abessive ominaistehottasi ominaistehoittasi instructive — — comitative — ominaistehoinesi first-person plural possessor singular plural nominative ominaistehomme ominaistehomme accusative nom. ominaistehomme ominaistehomme gen. ominaistehomme genitive ominaistehomme ominaistehojemme partitive ominaistehoamme ominaistehojamme inessive ominaistehossamme ominaistehoissamme elative ominaistehostamme ominaistehoistamme illative ominaistehoomme ominaistehoihimme adessive ominaistehollamme ominaistehoillamme ablative ominaisteholtamme ominaistehoiltamme allative ominaistehollemme ominaistehoillemme essive ominaistehonamme ominaistehoinamme translative ominaistehoksemme ominaistehoiksemme abessive ominaistehottamme ominaistehoittamme instructive — — comitative — ominaistehoinemme second-person plural possessor singular plural nominative ominaistehonne ominaistehonne accusative nom. ominaistehonne ominaistehonne gen. ominaistehonne genitive ominaistehonne ominaistehojenne partitive ominaistehoanne ominaistehojanne inessive ominaistehossanne ominaistehoissanne elative ominaistehostanne ominaistehoistanne illative ominaistehoonne ominaistehoihinne adessive ominaistehollanne ominaistehoillanne ablative ominaisteholtanne ominaistehoiltanne allative ominaistehollenne ominaistehoillenne essive ominaistehonanne ominaistehoinanne translative ominaistehoksenne ominaistehoiksenne abessive ominaistehottanne ominaistehoittanne instructive — — comitative — ominaistehoinenne third-person possessor singular plural nominative ominaistehonsa ominaistehonsa accusative nom. ominaistehonsa ominaistehonsa gen. ominaistehonsa genitive ominaistehonsa ominaistehojensa partitive ominaistehoaan ominaistehoansa ominaistehojaan ominaistehojansa inessive ominaistehossaan ominaistehossansa ominaistehoissaan ominaistehoissansa elative ominaistehostaan ominaistehostansa ominaistehoistaan ominaistehoistansa illative ominaistehoonsa ominaistehoihinsa adessive ominaistehollaan ominaistehollansa ominaistehoillaan ominaistehoillansa ablative ominaisteholtaan ominaisteholtansa ominaistehoiltaan ominaistehoiltansa allative ominaisteholleen ominaistehollensa ominaistehoilleen ominaistehoillensa essive ominaistehonaan ominaistehonansa ominaistehoinaan ominaistehoinansa translative ominaistehokseen ominaistehoksensa ominaistehoikseen ominaistehoiksensa abessive ominaistehottaan ominaistehottansa ominaistehoittaan ominaistehoittansa instructive — — comitative — ominaistehoineen ominaistehoinensa

See also

• korkeaviritteinen
• matalaviritteinen

Further reading

• “ominaisteho”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03