parkitus

FinnishEdit

EtymologyEdit

parkita +‎ -us

PronunciationEdit

  • IPA(key): /ˈpɑrkitus/, [ˈpɑrkit̪us̠]
  • Rhymes: -ɑrkitus
  • Syllabification: par‧ki‧tus

NounEdit

parkitus

  1. tanning (leather)
  2. hardening (one's character or nature)

DeclensionEdit

Inflection of parkitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative parkitus parkitukset
genitive parkituksen parkitusten
parkituksien
partitive parkitusta parkituksia
illative parkitukseen parkituksiin
singular plural
nominative parkitus parkitukset
accusative nom. parkitus parkitukset
gen. parkituksen
genitive parkituksen parkitusten
parkituksien
partitive parkitusta parkituksia
inessive parkituksessa parkituksissa
elative parkituksesta parkituksista
illative parkitukseen parkituksiin
adessive parkituksella parkituksilla
ablative parkitukselta parkituksilta
allative parkitukselle parkituksille
essive parkituksena parkituksina
translative parkitukseksi parkituksiksi
instructive parkituksin
abessive parkituksetta parkituksitta
comitative parkituksineen
Possessive forms of parkitus (type vastaus)
possessor singular plural
1st person parkitukseni parkituksemme
2nd person parkituksesi parkituksenne
3rd person parkituksensa

AnagramsEdit