peikko

Finnish

Etymology

From older peikkoi, from Proto-Finnic *peikoi, *peiko (reshaped later with -kko; compare Estonian peig (“bridegroom”)), deriving either from Proto-Germanic *faihaz (“hostile, criminal”), *faigijaz (“fey”), or from a lost Baltic cognate (inexact parallels include Lithuanian paikas (“stupid”), piktas (“angry, bad”), pikčius (“devil”), pikulas (“devil”)), all ultimately based on Proto-Indo-European *peyḱ- (“to mark”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpei̯kːo/, [ˈpe̞i̯kːo̞]
• Rhymes: -eikːo
• Syllabification^(key): peik‧ko

Noun

peikko

1. (folklore) goblin, hobgoblin, gnome, gremlin (mythical man-like creature, often depicted hairy, tailed and mischievous)
2. troll (in modern children's literature often a good-natured forest-dwelling humanoid)
3. hobgoblin (cause of dread, fear or apprehension)

Declension

Inflection of peikko (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
nominative		peikko	peikot
genitive		peikon	peikkojen
partitive		peikkoa	peikkoja
illative		peikkoon	peikkoihin
		singular	plural
nominative		peikko	peikot
accusative	nom.	peikko	peikot
	gen.	peikon
genitive		peikon	peikkojen
partitive		peikkoa	peikkoja
inessive		peikossa	peikoissa
elative		peikosta	peikoista
illative		peikkoon	peikkoihin
adessive		peikolla	peikoilla
ablative		peikolta	peikoilta
allative		peikolle	peikoille
essive		peikkona	peikkoina
translative		peikoksi	peikoiksi
abessive		peikotta	peikoitta
instructive		—	peikoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of peikko (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative peikkoni peikkoni accusative nom. peikkoni peikkoni gen. peikkoni genitive peikkoni peikkojeni partitive peikkoani peikkojani inessive peikossani peikoissani elative peikostani peikoistani illative peikkooni peikkoihini adessive peikollani peikoillani ablative peikoltani peikoiltani allative peikolleni peikoilleni essive peikkonani peikkoinani translative peikokseni peikoikseni abessive peikottani peikoittani instructive — — comitative — peikkoineni second-person singular possessor singular plural nominative peikkosi peikkosi accusative nom. peikkosi peikkosi gen. peikkosi genitive peikkosi peikkojesi partitive peikkoasi peikkojasi inessive peikossasi peikoissasi elative peikostasi peikoistasi illative peikkoosi peikkoihisi adessive peikollasi peikoillasi ablative peikoltasi peikoiltasi allative peikollesi peikoillesi essive peikkonasi peikkoinasi translative peikoksesi peikoiksesi abessive peikottasi peikoittasi instructive — — comitative — peikkoinesi first-person plural possessor singular plural nominative peikkomme peikkomme accusative nom. peikkomme peikkomme gen. peikkomme genitive peikkomme peikkojemme partitive peikkoamme peikkojamme inessive peikossamme peikoissamme elative peikostamme peikoistamme illative peikkoomme peikkoihimme adessive peikollamme peikoillamme ablative peikoltamme peikoiltamme allative peikollemme peikoillemme essive peikkonamme peikkoinamme translative peikoksemme peikoiksemme abessive peikottamme peikoittamme instructive — — comitative — peikkoinemme second-person plural possessor singular plural nominative peikkonne peikkonne accusative nom. peikkonne peikkonne gen. peikkonne genitive peikkonne peikkojenne partitive peikkoanne peikkojanne inessive peikossanne peikoissanne elative peikostanne peikoistanne illative peikkoonne peikkoihinne adessive peikollanne peikoillanne ablative peikoltanne peikoiltanne allative peikollenne peikoillenne essive peikkonanne peikkoinanne translative peikoksenne peikoiksenne abessive peikottanne peikoittanne instructive — — comitative — peikkoinenne third-person possessor singular plural nominative peikkonsa peikkonsa accusative nom. peikkonsa peikkonsa gen. peikkonsa genitive peikkonsa peikkojensa partitive peikkoaan peikkoansa peikkojaan peikkojansa inessive peikossaan peikossansa peikoissaan peikoissansa elative peikostaan peikostansa peikoistaan peikoistansa illative peikkoonsa peikkoihinsa adessive peikollaan peikollansa peikoillaan peikoillansa ablative peikoltaan peikoltansa peikoiltaan peikoiltansa allative peikolleen peikollensa peikoilleen peikoillensa essive peikkonaan peikkonansa peikkoinaan peikkoinansa translative peikokseen peikoksensa peikoikseen peikoiksensa abessive peikottaan peikottansa peikoittaan peikoittansa instructive — — comitative — peikkoineen peikkoinensa

Derived terms

compounds

• hammaspeikko
• kantapeikko
• metsänpeikko
• peikkokrotti
• peikonkello
• peikonlehti
• vuorenpeikko

 

See also

• menninkäinen
• Pekko
• tonttu

Further reading

• “peikko”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03