personoitua

Finnish

Etymology 1

From personoida +‎ -tua.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpersonoi̯tuɑˣ/, [ˈpe̞rs̠o̞ˌno̞i̯t̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oituɑ
• Syllabification^(key): per‧so‧noi‧tu‧a

Verb

personoitua

1. (intransitive) to become personalized

Conjugation

Inflection of personoitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		personoidun	en personoidu	1st sing.	olen personoitunut	en ole personoitunut
2nd sing.		personoidut	et personoidu	2nd sing.	olet personoitunut	et ole personoitunut
3rd sing.		personoituu	ei personoidu	3rd sing.	on personoitunut	ei ole personoitunut
1st plur.		personoidumme	emme personoidu	1st plur.	olemme personoituneet	emme ole personoituneet
2nd plur.		personoidutte	ette personoidu	2nd plur.	olette personoituneet	ette ole personoituneet
3rd plur.		personoituvat	eivät personoidu	3rd plur.	ovat personoituneet	eivät ole personoituneet
passive		personoidutaan	ei personoiduta	passive	on personoiduttu	ei ole personoiduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		personoiduin	en personoitunut	1st sing.	olin personoitunut	en ollut personoitunut
2nd sing.		personoiduit	et personoitunut	2nd sing.	olit personoitunut	et ollut personoitunut
3rd sing.		personoitui	ei personoitunut	3rd sing.	oli personoitunut	ei ollut personoitunut
1st plur.		personoiduimme	emme personoituneet	1st plur.	olimme personoituneet	emme olleet personoituneet
2nd plur.		personoiduitte	ette personoituneet	2nd plur.	olitte personoituneet	ette olleet personoituneet
3rd plur.		personoituivat	eivät personoituneet	3rd plur.	olivat personoituneet	eivät olleet personoituneet
passive		personoiduttiin	ei personoiduttu	passive	oli personoiduttu	ei ollut personoiduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		personoituisin	en personoituisi	1st sing.	olisin personoitunut	en olisi personoitunut
2nd sing.		personoituisit	et personoituisi	2nd sing.	olisit personoitunut	et olisi personoitunut
3rd sing.		personoituisi	ei personoituisi	3rd sing.	olisi personoitunut	ei olisi personoitunut
1st plur.		personoituisimme	emme personoituisi	1st plur.	olisimme personoituneet	emme olisi personoituneet
2nd plur.		personoituisitte	ette personoituisi	2nd plur.	olisitte personoituneet	ette olisi personoituneet
3rd plur.		personoituisivat	eivät personoituisi	3rd plur.	olisivat personoituneet	eivät olisi personoituneet
passive		personoiduttaisiin	ei personoiduttaisi	passive	olisi personoiduttu	ei olisi personoiduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		personoidu	älä personoidu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		personoitukoon	älköön personoituko	3rd sing.	olkoon personoitunut	älköön olko personoitunut
1st plur.		personoitukaamme	älkäämme personoituko	1st plur.	—	—
2nd plur.		personoitukaa	älkää personoituko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		personoitukoot	älkööt personoituko	3rd plur.	olkoot personoituneet	älkööt olko personoituneet
passive		personoiduttakoon	älköön personoiduttako	passive	olkoon personoiduttu	älköön olko personoiduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		personoitunen	en personoitune	1st sing.	lienen personoitunut	en liene personoitunut
2nd sing.		personoitunet	et personoitune	2nd sing.	lienet personoitunut	et liene personoitunut
3rd sing.		personoitunee	ei personoitune	3rd sing.	lienee personoitunut	ei liene personoitunut
1st plur.		personoitunemme	emme personoitune	1st plur.	lienemme personoituneet	emme liene personoituneet
2nd plur.		personoitunette	ette personoitune	2nd plur.	lienette personoituneet	ette liene personoituneet
3rd plur.		personoitunevat	eivät personoitune	3rd plur.	lienevät personoituneet	eivät liene personoituneet
passive		personoiduttaneen	ei personoiduttane	passive	lienee personoiduttu	ei liene personoiduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		personoitua		present	personoituva	personoiduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st personoituakseni personoituaksemme 2nd personoituaksesi personoituaksenne 3rd personoituakseen personoituaksensa		past	personoitunut	personoiduttu
2nd	inessive2	personoituessa	personoiduttaessa	agent3	personoituma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st personoituessani personoituessamme 2nd personoituessasi personoituessanne 3rd personoituessaan personoituessansa		negative	personoitumaton
	instructive	personoituen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	personoitumassa	—
	elative	personoitumasta	—
	illative	personoitumaan	—
	adessive	personoitumalla	—
	abessive	personoitumatta	—
	instructive	personoituman	personoiduttaman
4th4	verbal noun	personoituminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st personoitumaisillani personoitumaisillamme 2nd personoitumaisillasi personoitumaisillanne 3rd personoitumaisillaan personoitumaisillansa

Derived terms

• personoituma

 

Further reading

• “personoitua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpersonoi̯tuɑ/, [ˈpe̞rs̠o̞ˌno̞i̯t̪uɑ̝]
• Rhymes: -oituɑ
• Syllabification^(key): per‧so‧noi‧tu‧a

Verb

personoitua

1. partitive singular of personoitu