pinnoite

Contents

Finnish

Etymology

< pinnoittaa < pinta (“surface”)

Noun

pinnoite

1. coat, coating, lining (thin outer layer on the surface of something)

Declension

Inflection of pinnoite (Kotus type 48/hame, tt-t gradation)
nominative		pinnoite	pinnoitteet
genitive		pinnoitteen	pinnoitteiden pinnoitteitten
partitive		pinnoitetta	pinnoitteita
illative		pinnoitteeseen	pinnoitteisiin pinnoitteihin
		singular	plural
nominative		pinnoite	pinnoitteet
accusative	nom.	pinnoite	pinnoitteet
	gen.	pinnoitteen
genitive		pinnoitteen	pinnoitteiden pinnoitteitten
partitive		pinnoitetta	pinnoitteita
inessive		pinnoitteessa	pinnoitteissa
elative		pinnoitteesta	pinnoitteista
illative		pinnoitteeseen	pinnoitteisiin pinnoitteihin
adessive		pinnoitteella	pinnoitteilla
ablative		pinnoitteelta	pinnoitteilta
allative		pinnoitteelle	pinnoitteille
essive		pinnoitteena	pinnoitteina
translative		pinnoitteeksi	pinnoitteiksi
instructive		—	pinnoittein
abessive		pinnoitteetta	pinnoitteitta
comitative		—	pinnoitteineen

Related terms

• pinnoitus

Anagrams

• -pitoinen