polaroitua

Finnish

Etymology

From polaroida +‎ -tua.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpolɑroi̯tuɑˣ/, [ˈpo̞lɑ̝ˌro̞i̯t̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oituɑ
• Syllabification^(key): po‧la‧roi‧tu‧a

Verb

polaroitua

1. (intransitive) To be(come) polarised/polarized.

Conjugation

Inflection of polaroitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		polaroidun	en polaroidu	1st sing.	olen polaroitunut	en ole polaroitunut
2nd sing.		polaroidut	et polaroidu	2nd sing.	olet polaroitunut	et ole polaroitunut
3rd sing.		polaroituu	ei polaroidu	3rd sing.	on polaroitunut	ei ole polaroitunut
1st plur.		polaroidumme	emme polaroidu	1st plur.	olemme polaroituneet	emme ole polaroituneet
2nd plur.		polaroidutte	ette polaroidu	2nd plur.	olette polaroituneet	ette ole polaroituneet
3rd plur.		polaroituvat	eivät polaroidu	3rd plur.	ovat polaroituneet	eivät ole polaroituneet
passive		polaroidutaan	ei polaroiduta	passive	on polaroiduttu	ei ole polaroiduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		polaroiduin	en polaroitunut	1st sing.	olin polaroitunut	en ollut polaroitunut
2nd sing.		polaroiduit	et polaroitunut	2nd sing.	olit polaroitunut	et ollut polaroitunut
3rd sing.		polaroitui	ei polaroitunut	3rd sing.	oli polaroitunut	ei ollut polaroitunut
1st plur.		polaroiduimme	emme polaroituneet	1st plur.	olimme polaroituneet	emme olleet polaroituneet
2nd plur.		polaroiduitte	ette polaroituneet	2nd plur.	olitte polaroituneet	ette olleet polaroituneet
3rd plur.		polaroituivat	eivät polaroituneet	3rd plur.	olivat polaroituneet	eivät olleet polaroituneet
passive		polaroiduttiin	ei polaroiduttu	passive	oli polaroiduttu	ei ollut polaroiduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		polaroituisin	en polaroituisi	1st sing.	olisin polaroitunut	en olisi polaroitunut
2nd sing.		polaroituisit	et polaroituisi	2nd sing.	olisit polaroitunut	et olisi polaroitunut
3rd sing.		polaroituisi	ei polaroituisi	3rd sing.	olisi polaroitunut	ei olisi polaroitunut
1st plur.		polaroituisimme	emme polaroituisi	1st plur.	olisimme polaroituneet	emme olisi polaroituneet
2nd plur.		polaroituisitte	ette polaroituisi	2nd plur.	olisitte polaroituneet	ette olisi polaroituneet
3rd plur.		polaroituisivat	eivät polaroituisi	3rd plur.	olisivat polaroituneet	eivät olisi polaroituneet
passive		polaroiduttaisiin	ei polaroiduttaisi	passive	olisi polaroiduttu	ei olisi polaroiduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		polaroidu	älä polaroidu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		polaroitukoon	älköön polaroituko	3rd sing.	olkoon polaroitunut	älköön olko polaroitunut
1st plur.		polaroitukaamme	älkäämme polaroituko	1st plur.	—	—
2nd plur.		polaroitukaa	älkää polaroituko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		polaroitukoot	älkööt polaroituko	3rd plur.	olkoot polaroituneet	älkööt olko polaroituneet
passive		polaroiduttakoon	älköön polaroiduttako	passive	olkoon polaroiduttu	älköön olko polaroiduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		polaroitunen	en polaroitune	1st sing.	lienen polaroitunut	en liene polaroitunut
2nd sing.		polaroitunet	et polaroitune	2nd sing.	lienet polaroitunut	et liene polaroitunut
3rd sing.		polaroitunee	ei polaroitune	3rd sing.	lienee polaroitunut	ei liene polaroitunut
1st plur.		polaroitunemme	emme polaroitune	1st plur.	lienemme polaroituneet	emme liene polaroituneet
2nd plur.		polaroitunette	ette polaroitune	2nd plur.	lienette polaroituneet	ette liene polaroituneet
3rd plur.		polaroitunevat	eivät polaroitune	3rd plur.	lienevät polaroituneet	eivät liene polaroituneet
passive		polaroiduttaneen	ei polaroiduttane	passive	lienee polaroiduttu	ei liene polaroiduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		polaroitua		present	polaroituva	polaroiduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st polaroituakseni polaroituaksemme 2nd polaroituaksesi polaroituaksenne 3rd polaroituakseen polaroituaksensa		past	polaroitunut	polaroiduttu
2nd	inessive2	polaroituessa	polaroiduttaessa	agent3	polaroituma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st polaroituessani polaroituessamme 2nd polaroituessasi polaroituessanne 3rd polaroituessaan polaroituessansa		negative	polaroitumaton
	instructive	polaroituen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	polaroitumassa	—
	elative	polaroitumasta	—
	illative	polaroitumaan	—
	adessive	polaroitumalla	—
	abessive	polaroitumatta	—
	instructive	polaroituman	polaroiduttaman
4th4	verbal noun	polaroituminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st polaroitumaisillani polaroitumaisillamme 2nd polaroitumaisillasi polaroitumaisillanne 3rd polaroitumaisillaan polaroitumaisillansa

Synonyms

• (to be(come) polarised/-zed) polarisoitua

Further reading

• “polaroitua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03