third-person possessor
|
|
singular
|
plural
|
nominative
|
poliisikoulutuksensa
|
poliisikoulutuksensa
|
accusative
|
nom.
|
poliisikoulutuksensa
|
poliisikoulutuksensa
|
gen.
|
poliisikoulutuksensa
|
genitive
|
poliisikoulutuksensa
|
poliisikoulutustensa poliisikoulutuksiensa
|
partitive
|
poliisikoulutustaan poliisikoulutustansa
|
poliisikoulutuksiaan poliisikoulutuksiansa
|
inessive
|
poliisikoulutuksessaan poliisikoulutuksessansa
|
poliisikoulutuksissaan poliisikoulutuksissansa
|
elative
|
poliisikoulutuksestaan poliisikoulutuksestansa
|
poliisikoulutuksistaan poliisikoulutuksistansa
|
illative
|
poliisikoulutukseensa
|
poliisikoulutuksiinsa
|
adessive
|
poliisikoulutuksellaan poliisikoulutuksellansa
|
poliisikoulutuksillaan poliisikoulutuksillansa
|
ablative
|
poliisikoulutukseltaan poliisikoulutukseltansa
|
poliisikoulutuksiltaan poliisikoulutuksiltansa
|
allative
|
poliisikoulutukselleen poliisikoulutuksellensa
|
poliisikoulutuksilleen poliisikoulutuksillensa
|
essive
|
poliisikoulutuksenaan poliisikoulutuksenansa
|
poliisikoulutuksinaan poliisikoulutuksinansa
|
translative
|
poliisikoulutuksekseen poliisikoulutukseksensa
|
poliisikoulutuksikseen poliisikoulutuksiksensa
|
abessive
|
poliisikoulutuksettaan poliisikoulutuksettansa
|
poliisikoulutuksittaan poliisikoulutuksittansa
|
instructive
|
—
|
—
|
comitative
|
—
|
poliisikoulutuksineen poliisikoulutuksinensa
|