polskauttaa

Finnish

Etymology

polska- +‎ -uttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpolskɑutːɑːˣ/, [ˈpo̞ls̠kɑ̝ˌut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -utːɑː
• Syllabification^(key): pols‧ka‧ut‧taa

Verb

polskauttaa

1. (transitive, usually atelic) to splash once

Conjugation

Inflection of polskauttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		polskautan	en polskauta	1st sing.	olen polskauttanut	en ole polskauttanut
2nd sing.		polskautat	et polskauta	2nd sing.	olet polskauttanut	et ole polskauttanut
3rd sing.		polskauttaa	ei polskauta	3rd sing.	on polskauttanut	ei ole polskauttanut
1st plur.		polskautamme	emme polskauta	1st plur.	olemme polskauttaneet	emme ole polskauttaneet
2nd plur.		polskautatte	ette polskauta	2nd plur.	olette polskauttaneet	ette ole polskauttaneet
3rd plur.		polskauttavat	eivät polskauta	3rd plur.	ovat polskauttaneet	eivät ole polskauttaneet
passive		polskautetaan	ei polskauteta	passive	on polskautettu	ei ole polskautettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		polskautin	en polskauttanut	1st sing.	olin polskauttanut	en ollut polskauttanut
2nd sing.		polskautit	et polskauttanut	2nd sing.	olit polskauttanut	et ollut polskauttanut
3rd sing.		polskautti	ei polskauttanut	3rd sing.	oli polskauttanut	ei ollut polskauttanut
1st plur.		polskautimme	emme polskauttaneet	1st plur.	olimme polskauttaneet	emme olleet polskauttaneet
2nd plur.		polskautitte	ette polskauttaneet	2nd plur.	olitte polskauttaneet	ette olleet polskauttaneet
3rd plur.		polskauttivat	eivät polskauttaneet	3rd plur.	olivat polskauttaneet	eivät olleet polskauttaneet
passive		polskautettiin	ei polskautettu	passive	oli polskautettu	ei ollut polskautettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		polskauttaisin	en polskauttaisi	1st sing.	olisin polskauttanut	en olisi polskauttanut
2nd sing.		polskauttaisit	et polskauttaisi	2nd sing.	olisit polskauttanut	et olisi polskauttanut
3rd sing.		polskauttaisi	ei polskauttaisi	3rd sing.	olisi polskauttanut	ei olisi polskauttanut
1st plur.		polskauttaisimme	emme polskauttaisi	1st plur.	olisimme polskauttaneet	emme olisi polskauttaneet
2nd plur.		polskauttaisitte	ette polskauttaisi	2nd plur.	olisitte polskauttaneet	ette olisi polskauttaneet
3rd plur.		polskauttaisivat	eivät polskauttaisi	3rd plur.	olisivat polskauttaneet	eivät olisi polskauttaneet
passive		polskautettaisiin	ei polskautettaisi	passive	olisi polskautettu	ei olisi polskautettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		polskauta	älä polskauta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		polskauttakoon	älköön polskauttako	3rd sing.	olkoon polskauttanut	älköön olko polskauttanut
1st plur.		polskauttakaamme	älkäämme polskauttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		polskauttakaa	älkää polskauttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		polskauttakoot	älkööt polskauttako	3rd plur.	olkoot polskauttaneet	älkööt olko polskauttaneet
passive		polskautettakoon	älköön polskautettako	passive	olkoon polskautettu	älköön olko polskautettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		polskauttanen	en polskauttane	1st sing.	lienen polskauttanut	en liene polskauttanut
2nd sing.		polskauttanet	et polskauttane	2nd sing.	lienet polskauttanut	et liene polskauttanut
3rd sing.		polskauttanee	ei polskauttane	3rd sing.	lienee polskauttanut	ei liene polskauttanut
1st plur.		polskauttanemme	emme polskauttane	1st plur.	lienemme polskauttaneet	emme liene polskauttaneet
2nd plur.		polskauttanette	ette polskauttane	2nd plur.	lienette polskauttaneet	ette liene polskauttaneet
3rd plur.		polskauttanevat	eivät polskauttane	3rd plur.	lienevät polskauttaneet	eivät liene polskauttaneet
passive		polskautettaneen	ei polskautettane	passive	lienee polskautettu	ei liene polskautettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		polskauttaa		present	polskauttava	polskautettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st polskauttaakseni polskauttaaksemme 2nd polskauttaaksesi polskauttaaksenne 3rd polskauttaakseen polskauttaaksensa		past	polskauttanut	polskautettu
2nd	inessive2	polskauttaessa	polskautettaessa	agent4	polskauttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st polskauttaessani polskauttaessamme 2nd polskauttaessasi polskauttaessanne 3rd polskauttaessaan polskauttaessansa		negative	polskauttamaton
	instructive	polskauttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form polskauttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	polskauttamassa	—
	elative	polskauttamasta	—
	illative	polskauttamaan	—
	adessive	polskauttamalla	—
	abessive	polskauttamatta	—
	instructive	polskauttaman	polskautettaman
4th3	verbal noun	polskauttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st polskauttamaisillani polskauttamaisillamme 2nd polskauttamaisillasi polskauttamaisillanne 3rd polskauttamaisillaan polskauttamaisillansa

Further reading

• “polskauttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03