purkaantua

Finnish

Etymology

purkaa +‎ -antua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpurkɑːntuɑˣ/, [ˈpurkɑ̝ːn̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): pur‧kaan‧tu‧a

Verb

purkaantua

1. (intransitive) To unravel.

Conjugation

Inflection of purkaantua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		purkaannun	en purkaannu	1st sing.	olen purkaantunut	en ole purkaantunut
2nd sing.		purkaannut	et purkaannu	2nd sing.	olet purkaantunut	et ole purkaantunut
3rd sing.		purkaantuu	ei purkaannu	3rd sing.	on purkaantunut	ei ole purkaantunut
1st plur.		purkaannumme	emme purkaannu	1st plur.	olemme purkaantuneet	emme ole purkaantuneet
2nd plur.		purkaannutte	ette purkaannu	2nd plur.	olette purkaantuneet	ette ole purkaantuneet
3rd plur.		purkaantuvat	eivät purkaannu	3rd plur.	ovat purkaantuneet	eivät ole purkaantuneet
passive		purkaannutaan	ei purkaannuta	passive	on purkaannuttu	ei ole purkaannuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		purkaannuin	en purkaantunut	1st sing.	olin purkaantunut	en ollut purkaantunut
2nd sing.		purkaannuit	et purkaantunut	2nd sing.	olit purkaantunut	et ollut purkaantunut
3rd sing.		purkaantui	ei purkaantunut	3rd sing.	oli purkaantunut	ei ollut purkaantunut
1st plur.		purkaannuimme	emme purkaantuneet	1st plur.	olimme purkaantuneet	emme olleet purkaantuneet
2nd plur.		purkaannuitte	ette purkaantuneet	2nd plur.	olitte purkaantuneet	ette olleet purkaantuneet
3rd plur.		purkaantuivat	eivät purkaantuneet	3rd plur.	olivat purkaantuneet	eivät olleet purkaantuneet
passive		purkaannuttiin	ei purkaannuttu	passive	oli purkaannuttu	ei ollut purkaannuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		purkaantuisin	en purkaantuisi	1st sing.	olisin purkaantunut	en olisi purkaantunut
2nd sing.		purkaantuisit	et purkaantuisi	2nd sing.	olisit purkaantunut	et olisi purkaantunut
3rd sing.		purkaantuisi	ei purkaantuisi	3rd sing.	olisi purkaantunut	ei olisi purkaantunut
1st plur.		purkaantuisimme	emme purkaantuisi	1st plur.	olisimme purkaantuneet	emme olisi purkaantuneet
2nd plur.		purkaantuisitte	ette purkaantuisi	2nd plur.	olisitte purkaantuneet	ette olisi purkaantuneet
3rd plur.		purkaantuisivat	eivät purkaantuisi	3rd plur.	olisivat purkaantuneet	eivät olisi purkaantuneet
passive		purkaannuttaisiin	ei purkaannuttaisi	passive	olisi purkaannuttu	ei olisi purkaannuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		purkaannu	älä purkaannu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		purkaantukoon	älköön purkaantuko	3rd sing.	olkoon purkaantunut	älköön olko purkaantunut
1st plur.		purkaantukaamme	älkäämme purkaantuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		purkaantukaa	älkää purkaantuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		purkaantukoot	älkööt purkaantuko	3rd plur.	olkoot purkaantuneet	älkööt olko purkaantuneet
passive		purkaannuttakoon	älköön purkaannuttako	passive	olkoon purkaannuttu	älköön olko purkaannuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		purkaantunen	en purkaantune	1st sing.	lienen purkaantunut	en liene purkaantunut
2nd sing.		purkaantunet	et purkaantune	2nd sing.	lienet purkaantunut	et liene purkaantunut
3rd sing.		purkaantunee	ei purkaantune	3rd sing.	lienee purkaantunut	ei liene purkaantunut
1st plur.		purkaantunemme	emme purkaantune	1st plur.	lienemme purkaantuneet	emme liene purkaantuneet
2nd plur.		purkaantunette	ette purkaantune	2nd plur.	lienette purkaantuneet	ette liene purkaantuneet
3rd plur.		purkaantunevat	eivät purkaantune	3rd plur.	lienevät purkaantuneet	eivät liene purkaantuneet
passive		purkaannuttaneen	ei purkaannuttane	passive	lienee purkaannuttu	ei liene purkaannuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		purkaantua		present	purkaantuva	purkaannuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st purkaantuakseni purkaantuaksemme 2nd purkaantuaksesi purkaantuaksenne 3rd purkaantuakseen purkaantuaksensa		past	purkaantunut	purkaannuttu
2nd	inessive2	purkaantuessa	purkaannuttaessa	agent3	purkaantuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st purkaantuessani purkaantuessamme 2nd purkaantuessasi purkaantuessanne 3rd purkaantuessaan purkaantuessansa		negative	purkaantumaton
	instructive	purkaantuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	purkaantumassa	—
	elative	purkaantumasta	—
	illative	purkaantumaan	—
	adessive	purkaantumalla	—
	abessive	purkaantumatta	—
	instructive	purkaantuman	purkaannuttaman
4th4	verbal noun	purkaantuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st purkaantumaisillani purkaantumaisillamme 2nd purkaantumaisillasi purkaantumaisillanne 3rd purkaantumaisillaan purkaantumaisillansa

Related terms

• purkaa (transitive)

Further reading

• “purkaantua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03