pyörteetön

Finnish

Etymology

pyörre +‎ -tön

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpyø̯rteːtøn/, [ˈpyø̞̯rt̪e̞ːt̪ø̞n]
• Rhymes: -yørteːtøn
• Syllabification^(key): pyör‧tee‧tön

Adjective

pyörteetön (comparative pyörteettömämpi, superlative pyörteettömin)

1. irrotational

Declension

Inflection of pyörteetön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		pyörteetön	pyörteettömät
genitive		pyörteettömän	pyörteettömien
partitive		pyörteetöntä	pyörteettömiä
illative		pyörteettömään	pyörteettömiin
		singular	plural
nominative		pyörteetön	pyörteettömät
accusative	nom.	pyörteetön	pyörteettömät
	gen.	pyörteettömän
genitive		pyörteettömän	pyörteettömien pyörteetönten rare
partitive		pyörteetöntä	pyörteettömiä
inessive		pyörteettömässä	pyörteettömissä
elative		pyörteettömästä	pyörteettömistä
illative		pyörteettömään	pyörteettömiin
adessive		pyörteettömällä	pyörteettömillä
ablative		pyörteettömältä	pyörteettömiltä
allative		pyörteettömälle	pyörteettömille
essive		pyörteettömänä	pyörteettöminä
translative		pyörteettömäksi	pyörteettömiksi
abessive		pyörteettömättä	pyörteettömittä
instructive		—	pyörteettömin
comitative		—	pyörteettömine

Possessive forms of pyörteetön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative pyörteettömäni pyörteettömäni accusative nom. pyörteettömäni pyörteettömäni gen. pyörteettömäni genitive pyörteettömäni pyörteettömieni pyörteetönteni rare partitive pyörteetöntäni pyörteettömiäni inessive pyörteettömässäni pyörteettömissäni elative pyörteettömästäni pyörteettömistäni illative pyörteettömääni pyörteettömiini adessive pyörteettömälläni pyörteettömilläni ablative pyörteettömältäni pyörteettömiltäni allative pyörteettömälleni pyörteettömilleni essive pyörteettömänäni pyörteettöminäni translative pyörteettömäkseni pyörteettömikseni abessive pyörteettömättäni pyörteettömittäni instructive — — comitative — pyörteettömineni second-person singular possessor singular plural nominative pyörteettömäsi pyörteettömäsi accusative nom. pyörteettömäsi pyörteettömäsi gen. pyörteettömäsi genitive pyörteettömäsi pyörteettömiesi pyörteetöntesi rare partitive pyörteetöntäsi pyörteettömiäsi inessive pyörteettömässäsi pyörteettömissäsi elative pyörteettömästäsi pyörteettömistäsi illative pyörteettömääsi pyörteettömiisi adessive pyörteettömälläsi pyörteettömilläsi ablative pyörteettömältäsi pyörteettömiltäsi allative pyörteettömällesi pyörteettömillesi essive pyörteettömänäsi pyörteettöminäsi translative pyörteettömäksesi pyörteettömiksesi abessive pyörteettömättäsi pyörteettömittäsi instructive — — comitative — pyörteettöminesi first-person plural possessor singular plural nominative pyörteettömämme pyörteettömämme accusative nom. pyörteettömämme pyörteettömämme gen. pyörteettömämme genitive pyörteettömämme pyörteettömiemme pyörteetöntemme rare partitive pyörteetöntämme pyörteettömiämme inessive pyörteettömässämme pyörteettömissämme elative pyörteettömästämme pyörteettömistämme illative pyörteettömäämme pyörteettömiimme adessive pyörteettömällämme pyörteettömillämme ablative pyörteettömältämme pyörteettömiltämme allative pyörteettömällemme pyörteettömillemme essive pyörteettömänämme pyörteettöminämme translative pyörteettömäksemme pyörteettömiksemme abessive pyörteettömättämme pyörteettömittämme instructive — — comitative — pyörteettöminemme second-person plural possessor singular plural nominative pyörteettömänne pyörteettömänne accusative nom. pyörteettömänne pyörteettömänne gen. pyörteettömänne genitive pyörteettömänne pyörteettömienne pyörteetöntenne rare partitive pyörteetöntänne pyörteettömiänne inessive pyörteettömässänne pyörteettömissänne elative pyörteettömästänne pyörteettömistänne illative pyörteettömäänne pyörteettömiinne adessive pyörteettömällänne pyörteettömillänne ablative pyörteettömältänne pyörteettömiltänne allative pyörteettömällenne pyörteettömillenne essive pyörteettömänänne pyörteettöminänne translative pyörteettömäksenne pyörteettömiksenne abessive pyörteettömättänne pyörteettömittänne instructive — — comitative — pyörteettöminenne third-person possessor singular plural nominative pyörteettömänsä pyörteettömänsä accusative nom. pyörteettömänsä pyörteettömänsä gen. pyörteettömänsä genitive pyörteettömänsä pyörteettömiensä pyörteetöntensä rare partitive pyörteetöntään pyörteetöntänsä pyörteettömiään pyörteettömiänsä inessive pyörteettömässään pyörteettömässänsä pyörteettömissään pyörteettömissänsä elative pyörteettömästään pyörteettömästänsä pyörteettömistään pyörteettömistänsä illative pyörteettömäänsä pyörteettömiinsä adessive pyörteettömällään pyörteettömällänsä pyörteettömillään pyörteettömillänsä ablative pyörteettömältään pyörteettömältänsä pyörteettömiltään pyörteettömiltänsä allative pyörteettömälleen pyörteettömällensä pyörteettömilleen pyörteettömillensä essive pyörteettömänään pyörteettömänänsä pyörteettöminään pyörteettöminänsä translative pyörteettömäkseen pyörteettömäksensä pyörteettömikseen pyörteettömiksensä abessive pyörteettömättään pyörteettömättänsä pyörteettömittään pyörteettömittänsä instructive — — comitative — pyörteettömineen pyörteettöminensä