räjähtänyt

Finnish

Etymology

räjähtää (“to explode”) +‎ -nyt

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈræjæhtænyt/, [ˈræjæhˌt̪ænyt̪]
• Rhymes: -ænyt
• Syllabification^(key): rä‧jäh‧tä‧nyt

Adjective

räjähtänyt (comparative räjähtäneempi, superlative räjähtänein)

1. blasted (describing something that has been subjected to explosion)
2. exploded (describing something that has exploded)
3. (figuratively) destructed, rickety, ramshackle (in poor or abysmal condition)

Declension

Inflection of räjähtänyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative		räjähtänyt	räjähtäneet
genitive		räjähtäneen	räjähtäneiden räjähtäneitten
partitive		räjähtänyttä	räjähtäneitä
illative		räjähtäneeseen	räjähtäneisiin räjähtäneihin
		singular	plural
nominative		räjähtänyt	räjähtäneet
accusative	nom.	räjähtänyt	räjähtäneet
	gen.	räjähtäneen
genitive		räjähtäneen	räjähtäneiden räjähtäneitten
partitive		räjähtänyttä	räjähtäneitä
inessive		räjähtäneessä	räjähtäneissä
elative		räjähtäneestä	räjähtäneistä
illative		räjähtäneeseen	räjähtäneisiin räjähtäneihin
adessive		räjähtäneellä	räjähtäneillä
ablative		räjähtäneeltä	räjähtäneiltä
allative		räjähtäneelle	räjähtäneille
essive		räjähtäneenä	räjähtäneinä
translative		räjähtäneeksi	räjähtäneiksi
abessive		räjähtäneettä	räjähtäneittä
instructive		—	räjähtänein
comitative		—	räjähtäneine

Possessive forms of räjähtänyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative räjähtäneeni räjähtäneeni accusative nom. räjähtäneeni räjähtäneeni gen. räjähtäneeni genitive räjähtäneeni räjähtäneideni räjähtäneitteni partitive räjähtänyttäni räjähtäneitäni inessive räjähtäneessäni räjähtäneissäni elative räjähtäneestäni räjähtäneistäni illative räjähtäneeseeni räjähtäneisiini räjähtäneihini adessive räjähtäneelläni räjähtäneilläni ablative räjähtäneeltäni räjähtäneiltäni allative räjähtäneelleni räjähtäneilleni essive räjähtäneenäni räjähtäneinäni translative räjähtäneekseni räjähtäneikseni abessive räjähtäneettäni räjähtäneittäni instructive — — comitative — räjähtäneineni second-person singular possessor singular plural nominative räjähtäneesi räjähtäneesi accusative nom. räjähtäneesi räjähtäneesi gen. räjähtäneesi genitive räjähtäneesi räjähtäneidesi räjähtäneittesi partitive räjähtänyttäsi räjähtäneitäsi inessive räjähtäneessäsi räjähtäneissäsi elative räjähtäneestäsi räjähtäneistäsi illative räjähtäneeseesi räjähtäneisiisi räjähtäneihisi adessive räjähtäneelläsi räjähtäneilläsi ablative räjähtäneeltäsi räjähtäneiltäsi allative räjähtäneellesi räjähtäneillesi essive räjähtäneenäsi räjähtäneinäsi translative räjähtäneeksesi räjähtäneiksesi abessive räjähtäneettäsi räjähtäneittäsi instructive — — comitative — räjähtäneinesi first-person plural possessor singular plural nominative räjähtäneemme räjähtäneemme accusative nom. räjähtäneemme räjähtäneemme gen. räjähtäneemme genitive räjähtäneemme räjähtäneidemme räjähtäneittemme partitive räjähtänyttämme räjähtäneitämme inessive räjähtäneessämme räjähtäneissämme elative räjähtäneestämme räjähtäneistämme illative räjähtäneeseemme räjähtäneisiimme räjähtäneihimme adessive räjähtäneellämme räjähtäneillämme ablative räjähtäneeltämme räjähtäneiltämme allative räjähtäneellemme räjähtäneillemme essive räjähtäneenämme räjähtäneinämme translative räjähtäneeksemme räjähtäneiksemme abessive räjähtäneettämme räjähtäneittämme instructive — — comitative — räjähtäneinemme second-person plural possessor singular plural nominative räjähtäneenne räjähtäneenne accusative nom. räjähtäneenne räjähtäneenne gen. räjähtäneenne genitive räjähtäneenne räjähtäneidenne räjähtäneittenne partitive räjähtänyttänne räjähtäneitänne inessive räjähtäneessänne räjähtäneissänne elative räjähtäneestänne räjähtäneistänne illative räjähtäneeseenne räjähtäneisiinne räjähtäneihinne adessive räjähtäneellänne räjähtäneillänne ablative räjähtäneeltänne räjähtäneiltänne allative räjähtäneellenne räjähtäneillenne essive räjähtäneenänne räjähtäneinänne translative räjähtäneeksenne räjähtäneiksenne abessive räjähtäneettänne räjähtäneittänne instructive — — comitative — räjähtäneinenne third-person possessor singular plural nominative räjähtäneensä räjähtäneensä accusative nom. räjähtäneensä räjähtäneensä gen. räjähtäneensä genitive räjähtäneensä räjähtäneidensä räjähtäneittensä partitive räjähtänyttään räjähtänyttänsä räjähtäneitään räjähtäneitänsä inessive räjähtäneessään räjähtäneessänsä räjähtäneissään räjähtäneissänsä elative räjähtäneestään räjähtäneestänsä räjähtäneistään räjähtäneistänsä illative räjähtäneeseensä räjähtäneisiinsä räjähtäneihinsä adessive räjähtäneellään räjähtäneellänsä räjähtäneillään räjähtäneillänsä ablative räjähtäneeltään räjähtäneeltänsä räjähtäneiltään räjähtäneiltänsä allative räjähtäneelleen räjähtäneellensä räjähtäneilleen räjähtäneillensä essive räjähtäneenään räjähtäneenänsä räjähtäneinään räjähtäneinänsä translative räjähtäneekseen räjähtäneeksensä räjähtäneikseen räjähtäneiksensä abessive räjähtäneettään räjähtäneettänsä räjähtäneittään räjähtäneittänsä instructive — — comitative — räjähtäneineen räjähtäneinensä

Synonyms

• (blasted): räjäytetty

Participle

räjähtänyt

1. past active participle of räjähtää