rankoa

Finnish

Etymology

From ranka (“pole of a tree”) +‎ -oa.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrɑŋkoɑˣ/, [ˈrɑ̝ŋko̞ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ɑŋkoɑ
• Syllabification^(key): ran‧ko‧a

Verb

rankoa

1. (transitive) To limb, delimb (to strip a tree bare of its branches)

   Synonym: karsia

2. (transitive, colloquial, dialectal) To punish

   Synonym: rangaista

Conjugation

Inflection of rankoa (Kotus type 52*G/sanoa, nk-ng gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rangon	en rango	1st sing.	olen rankonut	en ole rankonut
2nd sing.		rangot	et rango	2nd sing.	olet rankonut	et ole rankonut
3rd sing.		rankoo	ei rango	3rd sing.	on rankonut	ei ole rankonut
1st plur.		rangomme	emme rango	1st plur.	olemme rankoneet	emme ole rankoneet
2nd plur.		rangotte	ette rango	2nd plur.	olette rankoneet	ette ole rankoneet
3rd plur.		rankovat	eivät rango	3rd plur.	ovat rankoneet	eivät ole rankoneet
passive		rangotaan	ei rangota	passive	on rangottu	ei ole rangottu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rangoin	en rankonut	1st sing.	olin rankonut	en ollut rankonut
2nd sing.		rangoit	et rankonut	2nd sing.	olit rankonut	et ollut rankonut
3rd sing.		rankoi	ei rankonut	3rd sing.	oli rankonut	ei ollut rankonut
1st plur.		rangoimme	emme rankoneet	1st plur.	olimme rankoneet	emme olleet rankoneet
2nd plur.		rangoitte	ette rankoneet	2nd plur.	olitte rankoneet	ette olleet rankoneet
3rd plur.		rankoivat	eivät rankoneet	3rd plur.	olivat rankoneet	eivät olleet rankoneet
passive		rangottiin	ei rangottu	passive	oli rangottu	ei ollut rangottu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rankoisin	en rankoisi	1st sing.	olisin rankonut	en olisi rankonut
2nd sing.		rankoisit	et rankoisi	2nd sing.	olisit rankonut	et olisi rankonut
3rd sing.		rankoisi	ei rankoisi	3rd sing.	olisi rankonut	ei olisi rankonut
1st plur.		rankoisimme	emme rankoisi	1st plur.	olisimme rankoneet	emme olisi rankoneet
2nd plur.		rankoisitte	ette rankoisi	2nd plur.	olisitte rankoneet	ette olisi rankoneet
3rd plur.		rankoisivat	eivät rankoisi	3rd plur.	olisivat rankoneet	eivät olisi rankoneet
passive		rangottaisiin	ei rangottaisi	passive	olisi rangottu	ei olisi rangottu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		rango	älä rango	2nd sing.	—	—
3rd sing.		rankokoon	älköön rankoko	3rd sing.	olkoon rankonut	älköön olko rankonut
1st plur.		rankokaamme	älkäämme rankoko	1st plur.	—	—
2nd plur.		rankokaa	älkää rankoko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		rankokoot	älkööt rankoko	3rd plur.	olkoot rankoneet	älkööt olko rankoneet
passive		rangottakoon	älköön rangottako	passive	olkoon rangottu	älköön olko rangottu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rankonen	en rankone	1st sing.	lienen rankonut	en liene rankonut
2nd sing.		rankonet	et rankone	2nd sing.	lienet rankonut	et liene rankonut
3rd sing.		rankonee	ei rankone	3rd sing.	lienee rankonut	ei liene rankonut
1st plur.		rankonemme	emme rankone	1st plur.	lienemme rankoneet	emme liene rankoneet
2nd plur.		rankonette	ette rankone	2nd plur.	lienette rankoneet	ette liene rankoneet
3rd plur.		rankonevat	eivät rankone	3rd plur.	lienevät rankoneet	eivät liene rankoneet
passive		rangottaneen	ei rangottane	passive	lienee rangottu	ei liene rangottu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		rankoa		present	rankova	rangottava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rankoakseni rankoaksemme 2nd rankoaksesi rankoaksenne 3rd rankoakseen rankoaksensa		past	rankonut	rangottu
2nd	inessive2	rankoessa	rangottaessa	agent3	rankoma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st rankoessani rankoessamme 2nd rankoessasi rankoessanne 3rd rankoessaan rankoessansa		negative	rankomaton
	instructive	rankoen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	rankomassa	—
	elative	rankomasta	—
	illative	rankomaan	—
	adessive	rankomalla	—
	abessive	rankomatta	—
	instructive	rankoman	rangottaman
4th4	verbal noun	rankominen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rankomaisillani rankomaisillamme 2nd rankomaisillasi rankomaisillanne 3rd rankomaisillaan rankomaisillansa