rantaantua

Finnish

Etymology

ranta +‎ -antua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrɑntɑːntuɑˣ/, [ˈrɑ̝n̪t̪ɑ̝ːn̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): ran‧taan‧tu‧a

Verb

rantaantua

1. Alternative form of rantautua

Conjugation

Inflection of rantaantua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rantaannun	en rantaannu	1st sing.	olen rantaantunut	en ole rantaantunut
2nd sing.		rantaannut	et rantaannu	2nd sing.	olet rantaantunut	et ole rantaantunut
3rd sing.		rantaantuu	ei rantaannu	3rd sing.	on rantaantunut	ei ole rantaantunut
1st plur.		rantaannumme	emme rantaannu	1st plur.	olemme rantaantuneet	emme ole rantaantuneet
2nd plur.		rantaannutte	ette rantaannu	2nd plur.	olette rantaantuneet	ette ole rantaantuneet
3rd plur.		rantaantuvat	eivät rantaannu	3rd plur.	ovat rantaantuneet	eivät ole rantaantuneet
passive		rantaannutaan	ei rantaannuta	passive	on rantaannuttu	ei ole rantaannuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rantaannuin	en rantaantunut	1st sing.	olin rantaantunut	en ollut rantaantunut
2nd sing.		rantaannuit	et rantaantunut	2nd sing.	olit rantaantunut	et ollut rantaantunut
3rd sing.		rantaantui	ei rantaantunut	3rd sing.	oli rantaantunut	ei ollut rantaantunut
1st plur.		rantaannuimme	emme rantaantuneet	1st plur.	olimme rantaantuneet	emme olleet rantaantuneet
2nd plur.		rantaannuitte	ette rantaantuneet	2nd plur.	olitte rantaantuneet	ette olleet rantaantuneet
3rd plur.		rantaantuivat	eivät rantaantuneet	3rd plur.	olivat rantaantuneet	eivät olleet rantaantuneet
passive		rantaannuttiin	ei rantaannuttu	passive	oli rantaannuttu	ei ollut rantaannuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rantaantuisin	en rantaantuisi	1st sing.	olisin rantaantunut	en olisi rantaantunut
2nd sing.		rantaantuisit	et rantaantuisi	2nd sing.	olisit rantaantunut	et olisi rantaantunut
3rd sing.		rantaantuisi	ei rantaantuisi	3rd sing.	olisi rantaantunut	ei olisi rantaantunut
1st plur.		rantaantuisimme	emme rantaantuisi	1st plur.	olisimme rantaantuneet	emme olisi rantaantuneet
2nd plur.		rantaantuisitte	ette rantaantuisi	2nd plur.	olisitte rantaantuneet	ette olisi rantaantuneet
3rd plur.		rantaantuisivat	eivät rantaantuisi	3rd plur.	olisivat rantaantuneet	eivät olisi rantaantuneet
passive		rantaannuttaisiin	ei rantaannuttaisi	passive	olisi rantaannuttu	ei olisi rantaannuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		rantaannu	älä rantaannu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		rantaantukoon	älköön rantaantuko	3rd sing.	olkoon rantaantunut	älköön olko rantaantunut
1st plur.		rantaantukaamme	älkäämme rantaantuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		rantaantukaa	älkää rantaantuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		rantaantukoot	älkööt rantaantuko	3rd plur.	olkoot rantaantuneet	älkööt olko rantaantuneet
passive		rantaannuttakoon	älköön rantaannuttako	passive	olkoon rantaannuttu	älköön olko rantaannuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rantaantunen	en rantaantune	1st sing.	lienen rantaantunut	en liene rantaantunut
2nd sing.		rantaantunet	et rantaantune	2nd sing.	lienet rantaantunut	et liene rantaantunut
3rd sing.		rantaantunee	ei rantaantune	3rd sing.	lienee rantaantunut	ei liene rantaantunut
1st plur.		rantaantunemme	emme rantaantune	1st plur.	lienemme rantaantuneet	emme liene rantaantuneet
2nd plur.		rantaantunette	ette rantaantune	2nd plur.	lienette rantaantuneet	ette liene rantaantuneet
3rd plur.		rantaantunevat	eivät rantaantune	3rd plur.	lienevät rantaantuneet	eivät liene rantaantuneet
passive		rantaannuttaneen	ei rantaannuttane	passive	lienee rantaannuttu	ei liene rantaannuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		rantaantua		present	rantaantuva	rantaannuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rantaantuakseni rantaantuaksemme 2nd rantaantuaksesi rantaantuaksenne 3rd rantaantuakseen rantaantuaksensa		past	rantaantunut	rantaannuttu
2nd	inessive2	rantaantuessa	rantaannuttaessa	agent3	rantaantuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st rantaantuessani rantaantuessamme 2nd rantaantuessasi rantaantuessanne 3rd rantaantuessaan rantaantuessansa		negative	rantaantumaton
	instructive	rantaantuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	rantaantumassa	—
	elative	rantaantumasta	—
	illative	rantaantumaan	—
	adessive	rantaantumalla	—
	abessive	rantaantumatta	—
	instructive	rantaantuman	rantaannuttaman
4th4	verbal noun	rantaantuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rantaantumaisillani rantaantumaisillamme 2nd rantaantumaisillasi rantaantumaisillanne 3rd rantaantumaisillaan rantaantumaisillansa

Further reading

• “rantaantua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03