riisuuntua

Finnish

Alternative forms

• riisuutua

Etymology

riisua +‎ -untua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈriːsuːntuɑˣ/, [ˈriːs̠uːn̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): rii‧suun‧tu‧a

Verb

riisuuntua

1. (intransitive) To undress.

Conjugation

Inflection of riisuuntua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		riisuunnun	en riisuunnu	1st sing.	olen riisuuntunut	en ole riisuuntunut
2nd sing.		riisuunnut	et riisuunnu	2nd sing.	olet riisuuntunut	et ole riisuuntunut
3rd sing.		riisuuntuu	ei riisuunnu	3rd sing.	on riisuuntunut	ei ole riisuuntunut
1st plur.		riisuunnumme	emme riisuunnu	1st plur.	olemme riisuuntuneet	emme ole riisuuntuneet
2nd plur.		riisuunnutte	ette riisuunnu	2nd plur.	olette riisuuntuneet	ette ole riisuuntuneet
3rd plur.		riisuuntuvat	eivät riisuunnu	3rd plur.	ovat riisuuntuneet	eivät ole riisuuntuneet
passive		riisuunnutaan	ei riisuunnuta	passive	on riisuunnuttu	ei ole riisuunnuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		riisuunnuin	en riisuuntunut	1st sing.	olin riisuuntunut	en ollut riisuuntunut
2nd sing.		riisuunnuit	et riisuuntunut	2nd sing.	olit riisuuntunut	et ollut riisuuntunut
3rd sing.		riisuuntui	ei riisuuntunut	3rd sing.	oli riisuuntunut	ei ollut riisuuntunut
1st plur.		riisuunnuimme	emme riisuuntuneet	1st plur.	olimme riisuuntuneet	emme olleet riisuuntuneet
2nd plur.		riisuunnuitte	ette riisuuntuneet	2nd plur.	olitte riisuuntuneet	ette olleet riisuuntuneet
3rd plur.		riisuuntuivat	eivät riisuuntuneet	3rd plur.	olivat riisuuntuneet	eivät olleet riisuuntuneet
passive		riisuunnuttiin	ei riisuunnuttu	passive	oli riisuunnuttu	ei ollut riisuunnuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		riisuuntuisin	en riisuuntuisi	1st sing.	olisin riisuuntunut	en olisi riisuuntunut
2nd sing.		riisuuntuisit	et riisuuntuisi	2nd sing.	olisit riisuuntunut	et olisi riisuuntunut
3rd sing.		riisuuntuisi	ei riisuuntuisi	3rd sing.	olisi riisuuntunut	ei olisi riisuuntunut
1st plur.		riisuuntuisimme	emme riisuuntuisi	1st plur.	olisimme riisuuntuneet	emme olisi riisuuntuneet
2nd plur.		riisuuntuisitte	ette riisuuntuisi	2nd plur.	olisitte riisuuntuneet	ette olisi riisuuntuneet
3rd plur.		riisuuntuisivat	eivät riisuuntuisi	3rd plur.	olisivat riisuuntuneet	eivät olisi riisuuntuneet
passive		riisuunnuttaisiin	ei riisuunnuttaisi	passive	olisi riisuunnuttu	ei olisi riisuunnuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		riisuunnu	älä riisuunnu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		riisuuntukoon	älköön riisuuntuko	3rd sing.	olkoon riisuuntunut	älköön olko riisuuntunut
1st plur.		riisuuntukaamme	älkäämme riisuuntuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		riisuuntukaa	älkää riisuuntuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		riisuuntukoot	älkööt riisuuntuko	3rd plur.	olkoot riisuuntuneet	älkööt olko riisuuntuneet
passive		riisuunnuttakoon	älköön riisuunnuttako	passive	olkoon riisuunnuttu	älköön olko riisuunnuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		riisuuntunen	en riisuuntune	1st sing.	lienen riisuuntunut	en liene riisuuntunut
2nd sing.		riisuuntunet	et riisuuntune	2nd sing.	lienet riisuuntunut	et liene riisuuntunut
3rd sing.		riisuuntunee	ei riisuuntune	3rd sing.	lienee riisuuntunut	ei liene riisuuntunut
1st plur.		riisuuntunemme	emme riisuuntune	1st plur.	lienemme riisuuntuneet	emme liene riisuuntuneet
2nd plur.		riisuuntunette	ette riisuuntune	2nd plur.	lienette riisuuntuneet	ette liene riisuuntuneet
3rd plur.		riisuuntunevat	eivät riisuuntune	3rd plur.	lienevät riisuuntuneet	eivät liene riisuuntuneet
passive		riisuunnuttaneen	ei riisuunnuttane	passive	lienee riisuunnuttu	ei liene riisuunnuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		riisuuntua		present	riisuuntuva	riisuunnuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st riisuuntuakseni riisuuntuaksemme 2nd riisuuntuaksesi riisuuntuaksenne 3rd riisuuntuakseen riisuuntuaksensa		past	riisuuntunut	riisuunnuttu
2nd	inessive2	riisuuntuessa	riisuunnuttaessa	agent4	riisuuntuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st riisuuntuessani riisuuntuessamme 2nd riisuuntuessasi riisuuntuessanne 3rd riisuuntuessaan riisuuntuessansa		negative	riisuuntumaton
	instructive	riisuuntuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	riisuuntumassa	—
	elative	riisuuntumasta	—
	illative	riisuuntumaan	—
	adessive	riisuuntumalla	—
	abessive	riisuuntumatta	—
	instructive	riisuuntuman	riisuunnuttaman
4th3	verbal noun	riisuuntuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st riisuuntumaisillani riisuuntumaisillamme 2nd riisuuntumaisillasi riisuuntumaisillanne 3rd riisuuntumaisillaan riisuuntumaisillansa

Derived terms

• riisuuntuminen

 

Related terms

• riisua

Further reading

• “riisuuntua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03