sinkauttaa

Finnish

Etymology

sinka- +‎ -uttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsiŋkɑutːɑːˣ/, [ˈs̠iŋkɑ̝ˌut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -utːɑː
• Syllabification^(key): sin‧ka‧ut‧taa

Verb

sinkauttaa

1. (transitive) to fling, to propel, to slingshot

Conjugation

Inflection of sinkauttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sinkautan	en sinkauta	1st sing.	olen sinkauttanut	en ole sinkauttanut
2nd sing.		sinkautat	et sinkauta	2nd sing.	olet sinkauttanut	et ole sinkauttanut
3rd sing.		sinkauttaa	ei sinkauta	3rd sing.	on sinkauttanut	ei ole sinkauttanut
1st plur.		sinkautamme	emme sinkauta	1st plur.	olemme sinkauttaneet	emme ole sinkauttaneet
2nd plur.		sinkautatte	ette sinkauta	2nd plur.	olette sinkauttaneet	ette ole sinkauttaneet
3rd plur.		sinkauttavat	eivät sinkauta	3rd plur.	ovat sinkauttaneet	eivät ole sinkauttaneet
passive		sinkautetaan	ei sinkauteta	passive	on sinkautettu	ei ole sinkautettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sinkautin	en sinkauttanut	1st sing.	olin sinkauttanut	en ollut sinkauttanut
2nd sing.		sinkautit	et sinkauttanut	2nd sing.	olit sinkauttanut	et ollut sinkauttanut
3rd sing.		sinkautti	ei sinkauttanut	3rd sing.	oli sinkauttanut	ei ollut sinkauttanut
1st plur.		sinkautimme	emme sinkauttaneet	1st plur.	olimme sinkauttaneet	emme olleet sinkauttaneet
2nd plur.		sinkautitte	ette sinkauttaneet	2nd plur.	olitte sinkauttaneet	ette olleet sinkauttaneet
3rd plur.		sinkauttivat	eivät sinkauttaneet	3rd plur.	olivat sinkauttaneet	eivät olleet sinkauttaneet
passive		sinkautettiin	ei sinkautettu	passive	oli sinkautettu	ei ollut sinkautettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sinkauttaisin	en sinkauttaisi	1st sing.	olisin sinkauttanut	en olisi sinkauttanut
2nd sing.		sinkauttaisit	et sinkauttaisi	2nd sing.	olisit sinkauttanut	et olisi sinkauttanut
3rd sing.		sinkauttaisi	ei sinkauttaisi	3rd sing.	olisi sinkauttanut	ei olisi sinkauttanut
1st plur.		sinkauttaisimme	emme sinkauttaisi	1st plur.	olisimme sinkauttaneet	emme olisi sinkauttaneet
2nd plur.		sinkauttaisitte	ette sinkauttaisi	2nd plur.	olisitte sinkauttaneet	ette olisi sinkauttaneet
3rd plur.		sinkauttaisivat	eivät sinkauttaisi	3rd plur.	olisivat sinkauttaneet	eivät olisi sinkauttaneet
passive		sinkautettaisiin	ei sinkautettaisi	passive	olisi sinkautettu	ei olisi sinkautettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		sinkauta	älä sinkauta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		sinkauttakoon	älköön sinkauttako	3rd sing.	olkoon sinkauttanut	älköön olko sinkauttanut
1st plur.		sinkauttakaamme	älkäämme sinkauttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		sinkauttakaa	älkää sinkauttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		sinkauttakoot	älkööt sinkauttako	3rd plur.	olkoot sinkauttaneet	älkööt olko sinkauttaneet
passive		sinkautettakoon	älköön sinkautettako	passive	olkoon sinkautettu	älköön olko sinkautettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sinkauttanen	en sinkauttane	1st sing.	lienen sinkauttanut	en liene sinkauttanut
2nd sing.		sinkauttanet	et sinkauttane	2nd sing.	lienet sinkauttanut	et liene sinkauttanut
3rd sing.		sinkauttanee	ei sinkauttane	3rd sing.	lienee sinkauttanut	ei liene sinkauttanut
1st plur.		sinkauttanemme	emme sinkauttane	1st plur.	lienemme sinkauttaneet	emme liene sinkauttaneet
2nd plur.		sinkauttanette	ette sinkauttane	2nd plur.	lienette sinkauttaneet	ette liene sinkauttaneet
3rd plur.		sinkauttanevat	eivät sinkauttane	3rd plur.	lienevät sinkauttaneet	eivät liene sinkauttaneet
passive		sinkautettaneen	ei sinkautettane	passive	lienee sinkautettu	ei liene sinkautettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		sinkauttaa		present	sinkauttava	sinkautettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sinkauttaakseni sinkauttaaksemme 2nd sinkauttaaksesi sinkauttaaksenne 3rd sinkauttaakseen sinkauttaaksensa		past	sinkauttanut	sinkautettu
2nd	inessive2	sinkauttaessa	sinkautettaessa	agent3	sinkauttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st sinkauttaessani sinkauttaessamme 2nd sinkauttaessasi sinkauttaessanne 3rd sinkauttaessaan sinkauttaessansa		negative	sinkauttamaton
	instructive	sinkauttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form sinkauttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	sinkauttamassa	—
	elative	sinkauttamasta	—
	illative	sinkauttamaan	—
	adessive	sinkauttamalla	—
	abessive	sinkauttamatta	—
	instructive	sinkauttaman	sinkautettaman
4th4	verbal noun	sinkauttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sinkauttamaisillani sinkauttamaisillamme 2nd sinkauttamaisillasi sinkauttamaisillanne 3rd sinkauttamaisillaan sinkauttamaisillansa

Derived terms

• sinkautella

 

Further reading

• “sinkauttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• niksauttaa