spiikkaaminen
Finnish
editEtymology
editPronunciation
edit- IPA(key): /ˈspiːkːɑːminen/, [ˈs̠piːkːɑ̝ːˌmine̞n]
- Rhymes: -inen
- Syllabification(key): spiik‧kaa‧mi‧nen
Noun
editspiikkaaminen
- verbal noun of spiikata
- (informal) hosting, presenting (an event)
Declension
editInflection of spiikkaaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | spiikkaaminen | spiikkaamiset | |
genitive | spiikkaamisen | spiikkaamisten spiikkaamisien | |
partitive | spiikkaamista | spiikkaamisia | |
illative | spiikkaamiseen | spiikkaamisiin | |
singular | plural | ||
nominative | spiikkaaminen | spiikkaamiset | |
accusative | nom. | spiikkaaminen | spiikkaamiset |
gen. | spiikkaamisen | ||
genitive | spiikkaamisen | spiikkaamisten spiikkaamisien | |
partitive | spiikkaamista | spiikkaamisia | |
inessive | spiikkaamisessa | spiikkaamisissa | |
elative | spiikkaamisesta | spiikkaamisista | |
illative | spiikkaamiseen | spiikkaamisiin | |
adessive | spiikkaamisella | spiikkaamisilla | |
ablative | spiikkaamiselta | spiikkaamisilta | |
allative | spiikkaamiselle | spiikkaamisille | |
essive | spiikkaamisena | spiikkaamisina | |
translative | spiikkaamiseksi | spiikkaamisiksi | |
abessive | spiikkaamisetta | spiikkaamisitta | |
instructive | — | spiikkaamisin | |
comitative | See the possessive forms below. |