spiikata

Finnish

Etymology

< English speak

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈspiːkɑtɑˣ/, [ˈs̠piːkɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -iːkɑtɑ
• Syllabification^(key): spii‧ka‧ta

Verb

spiikata (informal)

1. to host, to compere, present (British) (to act as a host or MC in a television sitcom or other type of show)

Conjugation

Inflection of spiikata (Kotus type 73*A/salata, kk-k gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		spiikkaan	en spiikkaa	1st sing.	olen spiikannut	en ole spiikannut
2nd sing.		spiikkaat	et spiikkaa	2nd sing.	olet spiikannut	et ole spiikannut
3rd sing.		spiikkaa	ei spiikkaa	3rd sing.	on spiikannut	ei ole spiikannut
1st plur.		spiikkaamme	emme spiikkaa	1st plur.	olemme spiikanneet	emme ole spiikanneet
2nd plur.		spiikkaatte	ette spiikkaa	2nd plur.	olette spiikanneet	ette ole spiikanneet
3rd plur.		spiikkaavat	eivät spiikkaa	3rd plur.	ovat spiikanneet	eivät ole spiikanneet
passive		spiikataan	ei spiikata	passive	on spiikattu	ei ole spiikattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		spiikkasin	en spiikannut	1st sing.	olin spiikannut	en ollut spiikannut
2nd sing.		spiikkasit	et spiikannut	2nd sing.	olit spiikannut	et ollut spiikannut
3rd sing.		spiikkasi	ei spiikannut	3rd sing.	oli spiikannut	ei ollut spiikannut
1st plur.		spiikkasimme	emme spiikanneet	1st plur.	olimme spiikanneet	emme olleet spiikanneet
2nd plur.		spiikkasitte	ette spiikanneet	2nd plur.	olitte spiikanneet	ette olleet spiikanneet
3rd plur.		spiikkasivat	eivät spiikanneet	3rd plur.	olivat spiikanneet	eivät olleet spiikanneet
passive		spiikattiin	ei spiikattu	passive	oli spiikattu	ei ollut spiikattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		spiikkaisin	en spiikkaisi	1st sing.	olisin spiikannut	en olisi spiikannut
2nd sing.		spiikkaisit	et spiikkaisi	2nd sing.	olisit spiikannut	et olisi spiikannut
3rd sing.		spiikkaisi	ei spiikkaisi	3rd sing.	olisi spiikannut	ei olisi spiikannut
1st plur.		spiikkaisimme	emme spiikkaisi	1st plur.	olisimme spiikanneet	emme olisi spiikanneet
2nd plur.		spiikkaisitte	ette spiikkaisi	2nd plur.	olisitte spiikanneet	ette olisi spiikanneet
3rd plur.		spiikkaisivat	eivät spiikkaisi	3rd plur.	olisivat spiikanneet	eivät olisi spiikanneet
passive		spiikattaisiin	ei spiikattaisi	passive	olisi spiikattu	ei olisi spiikattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		spiikkaa	älä spiikkaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		spiikatkoon	älköön spiikatko	3rd sing.	olkoon spiikannut	älköön olko spiikannut
1st plur.		spiikatkaamme	älkäämme spiikatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		spiikatkaa	älkää spiikatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		spiikatkoot	älkööt spiikatko	3rd plur.	olkoot spiikanneet	älkööt olko spiikanneet
passive		spiikattakoon	älköön spiikattako	passive	olkoon spiikattu	älköön olko spiikattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		spiikannen	en spiikanne	1st sing.	lienen spiikannut	en liene spiikannut
2nd sing.		spiikannet	et spiikanne	2nd sing.	lienet spiikannut	et liene spiikannut
3rd sing.		spiikannee	ei spiikanne	3rd sing.	lienee spiikannut	ei liene spiikannut
1st plur.		spiikannemme	emme spiikanne	1st plur.	lienemme spiikanneet	emme liene spiikanneet
2nd plur.		spiikannette	ette spiikanne	2nd plur.	lienette spiikanneet	ette liene spiikanneet
3rd plur.		spiikannevat	eivät spiikanne	3rd plur.	lienevät spiikanneet	eivät liene spiikanneet
passive		spiikattaneen	ei spiikattane	passive	lienee spiikattu	ei liene spiikattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		spiikata		present	spiikkaava	spiikattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st spiikatakseni spiikataksemme 2nd spiikataksesi spiikataksenne 3rd spiikatakseen spiikataksensa		past	spiikannut	spiikattu
2nd	inessive2	spiikatessa	spiikattaessa	agent3	spiikkaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st spiikatessani spiikatessamme 2nd spiikatessasi spiikatessanne 3rd spiikatessaan spiikatessansa		negative	spiikkaamaton
	instructive	spiikaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	spiikkaamassa	—
	elative	spiikkaamasta	—
	illative	spiikkaamaan	—
	adessive	spiikkaamalla	—
	abessive	spiikkaamatta	—
	instructive	spiikkaaman	spiikattaman
4th4	verbal noun	spiikkaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st spiikkaamaisillani spiikkaamaisillamme 2nd spiikkaamaisillasi spiikkaamaisillanne 3rd spiikkaamaisillaan spiikkaamaisillansa

Synonyms

• juontaa
• kuuluttaa

Derived terms

• spiikkaaminen
• spiikkaus

 

Related terms

• spiikkeri
• spiikki

 

Further reading

• “spiikata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• kaipasit, kipaista, piiskata