| Inflection of sujuttautua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
|
| indicative mood
|
| present tense
|
perfect
|
| person
|
positive
|
negative
|
person
|
positive
|
negative
|
| 1st sing.
|
sujuttaudun
|
en sujuttaudu
|
1st sing.
|
olen sujuttautunut
|
en ole sujuttautunut
|
| 2nd sing.
|
sujuttaudut
|
et sujuttaudu
|
2nd sing.
|
olet sujuttautunut
|
et ole sujuttautunut
|
| 3rd sing.
|
sujuttautuu
|
ei sujuttaudu
|
3rd sing.
|
on sujuttautunut
|
ei ole sujuttautunut
|
| 1st plur.
|
sujuttaudumme
|
emme sujuttaudu
|
1st plur.
|
olemme sujuttautuneet
|
emme ole sujuttautuneet
|
| 2nd plur.
|
sujuttaudutte
|
ette sujuttaudu
|
2nd plur.
|
olette sujuttautuneet
|
ette ole sujuttautuneet
|
| 3rd plur.
|
sujuttautuvat
|
eivät sujuttaudu
|
3rd plur.
|
ovat sujuttautuneet
|
eivät ole sujuttautuneet
|
| passive
|
sujuttaudutaan
|
ei sujuttauduta
|
passive
|
on sujuttauduttu
|
ei ole sujuttauduttu
|
| past tense
|
pluperfect
|
| person
|
positive
|
negative
|
person
|
positive
|
negative
|
| 1st sing.
|
sujuttauduin
|
en sujuttautunut
|
1st sing.
|
olin sujuttautunut
|
en ollut sujuttautunut
|
| 2nd sing.
|
sujuttauduit
|
et sujuttautunut
|
2nd sing.
|
olit sujuttautunut
|
et ollut sujuttautunut
|
| 3rd sing.
|
sujuttautui
|
ei sujuttautunut
|
3rd sing.
|
oli sujuttautunut
|
ei ollut sujuttautunut
|
| 1st plur.
|
sujuttauduimme
|
emme sujuttautuneet
|
1st plur.
|
olimme sujuttautuneet
|
emme olleet sujuttautuneet
|
| 2nd plur.
|
sujuttauduitte
|
ette sujuttautuneet
|
2nd plur.
|
olitte sujuttautuneet
|
ette olleet sujuttautuneet
|
| 3rd plur.
|
sujuttautuivat
|
eivät sujuttautuneet
|
3rd plur.
|
olivat sujuttautuneet
|
eivät olleet sujuttautuneet
|
| passive
|
sujuttauduttiin
|
ei sujuttauduttu
|
passive
|
oli sujuttauduttu
|
ei ollut sujuttauduttu
|
| conditional mood
|
| present
|
perfect
|
| person
|
positive
|
negative
|
person
|
positive
|
negative
|
| 1st sing.
|
sujuttautuisin
|
en sujuttautuisi
|
1st sing.
|
olisin sujuttautunut
|
en olisi sujuttautunut
|
| 2nd sing.
|
sujuttautuisit
|
et sujuttautuisi
|
2nd sing.
|
olisit sujuttautunut
|
et olisi sujuttautunut
|
| 3rd sing.
|
sujuttautuisi
|
ei sujuttautuisi
|
3rd sing.
|
olisi sujuttautunut
|
ei olisi sujuttautunut
|
| 1st plur.
|
sujuttautuisimme
|
emme sujuttautuisi
|
1st plur.
|
olisimme sujuttautuneet
|
emme olisi sujuttautuneet
|
| 2nd plur.
|
sujuttautuisitte
|
ette sujuttautuisi
|
2nd plur.
|
olisitte sujuttautuneet
|
ette olisi sujuttautuneet
|
| 3rd plur.
|
sujuttautuisivat
|
eivät sujuttautuisi
|
3rd plur.
|
olisivat sujuttautuneet
|
eivät olisi sujuttautuneet
|
| passive
|
sujuttauduttaisiin
|
ei sujuttauduttaisi
|
passive
|
olisi sujuttauduttu
|
ei olisi sujuttauduttu
|
| imperative mood
|
| present
|
perfect
|
| person
|
positive
|
negative
|
person
|
positive
|
negative
|
| 1st sing.
|
—
|
—
|
1st sing.
|
—
|
—
|
| 2nd sing.
|
sujuttaudu
|
älä sujuttaudu
|
2nd sing.
|
—
|
—
|
| 3rd sing.
|
sujuttautukoon
|
älköön sujuttautuko
|
3rd sing.
|
olkoon sujuttautunut
|
älköön olko sujuttautunut
|
| 1st plur.
|
sujuttautukaamme
|
älkäämme sujuttautuko
|
1st plur.
|
—
|
—
|
| 2nd plur.
|
sujuttautukaa
|
älkää sujuttautuko
|
2nd plur.
|
—
|
—
|
| 3rd plur.
|
sujuttautukoot
|
älkööt sujuttautuko
|
3rd plur.
|
olkoot sujuttautuneet
|
älkööt olko sujuttautuneet
|
| passive
|
sujuttauduttakoon
|
älköön sujuttauduttako
|
passive
|
olkoon sujuttauduttu
|
älköön olko sujuttauduttu
|
| potential mood
|
| present
|
perfect
|
| person
|
positive
|
negative
|
person
|
positive
|
negative
|
| 1st sing.
|
sujuttautunen
|
en sujuttautune
|
1st sing.
|
lienen sujuttautunut
|
en liene sujuttautunut
|
| 2nd sing.
|
sujuttautunet
|
et sujuttautune
|
2nd sing.
|
lienet sujuttautunut
|
et liene sujuttautunut
|
| 3rd sing.
|
sujuttautunee
|
ei sujuttautune
|
3rd sing.
|
lienee sujuttautunut
|
ei liene sujuttautunut
|
| 1st plur.
|
sujuttautunemme
|
emme sujuttautune
|
1st plur.
|
lienemme sujuttautuneet
|
emme liene sujuttautuneet
|
| 2nd plur.
|
sujuttautunette
|
ette sujuttautune
|
2nd plur.
|
lienette sujuttautuneet
|
ette liene sujuttautuneet
|
| 3rd plur.
|
sujuttautunevat
|
eivät sujuttautune
|
3rd plur.
|
lienevät sujuttautuneet
|
eivät liene sujuttautuneet
|
| passive
|
sujuttauduttaneen
|
ei sujuttauduttane
|
passive
|
lienee sujuttauduttu
|
ei liene sujuttauduttu
|
| Nominal forms
|
| infinitives
|
participles
|
|
|
active
|
passive
|
|
active
|
passive
|
| 1st
|
sujuttautua
|
present
|
sujuttautuva
|
sujuttauduttava
|
| long 1st1
|
|
past
|
sujuttautunut
|
sujuttauduttu
|
| 2nd
|
inessive2
|
sujuttautuessa
|
sujuttauduttaessa
|
agent3
|
sujuttautuma
|
|
|
negative
|
sujuttautumaton
|
| instructive
|
sujuttautuen
|
—
|
1) Used only with a possessive suffix.
2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
|
| 3rd
|
inessive
|
sujuttautumassa
|
—
|
| elative
|
sujuttautumasta
|
—
|
| illative
|
sujuttautumaan
|
—
|
| adessive
|
sujuttautumalla
|
—
|
| abessive
|
sujuttautumatta
|
—
|
| instructive
|
sujuttautuman
|
sujuttauduttaman
|
| 4th4
|
verbal noun
|
sujuttautuminen
|
| 5th1
|
|
