surkuttelu

FinnishEdit

EtymologyEdit

surkutella +‎ -u

PronunciationEdit

  • IPA(key): /ˈsurkutːelu/, [ˈs̠urkut̪ˌt̪e̞lu]
  • Rhymes: -elu
  • Syllabification: sur‧kut‧te‧lu

NounEdit

surkuttelu

  1. bemoaning

DeclensionEdit

Inflection of surkuttelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative surkuttelu surkuttelut
genitive surkuttelun surkuttelujen
surkutteluiden
surkutteluitten
partitive surkuttelua surkutteluja
surkutteluita
illative surkutteluun surkutteluihin
singular plural
nominative surkuttelu surkuttelut
accusative nom. surkuttelu surkuttelut
gen. surkuttelun
genitive surkuttelun surkuttelujen
surkutteluiden
surkutteluitten
partitive surkuttelua surkutteluja
surkutteluita
inessive surkuttelussa surkutteluissa
elative surkuttelusta surkutteluista
illative surkutteluun surkutteluihin
adessive surkuttelulla surkutteluilla
ablative surkuttelulta surkutteluilta
allative surkuttelulle surkutteluille
essive surkutteluna surkutteluina
translative surkutteluksi surkutteluiksi
instructive surkutteluin
abessive surkuttelutta surkutteluitta
comitative surkutteluineen
Possessive forms of surkuttelu (type palvelu)
possessor singular plural
1st person surkutteluni surkuttelumme
2nd person surkuttelusi surkuttelunne
3rd person surkuttelunsa