surmauttaa

Finnish

Etymology

surmata +‎ -uttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsurmɑutːɑːˣ/, [ˈs̠urmɑ̝ˌut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -utːɑː
• Syllabification^(key): sur‧ma‧ut‧taa

Verb

surmauttaa

1. (transitive) to have (someone) killed or slain

Conjugation

Inflection of surmauttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		surmautan	en surmauta	1st sing.	olen surmauttanut	en ole surmauttanut
2nd sing.		surmautat	et surmauta	2nd sing.	olet surmauttanut	et ole surmauttanut
3rd sing.		surmauttaa	ei surmauta	3rd sing.	on surmauttanut	ei ole surmauttanut
1st plur.		surmautamme	emme surmauta	1st plur.	olemme surmauttaneet	emme ole surmauttaneet
2nd plur.		surmautatte	ette surmauta	2nd plur.	olette surmauttaneet	ette ole surmauttaneet
3rd plur.		surmauttavat	eivät surmauta	3rd plur.	ovat surmauttaneet	eivät ole surmauttaneet
passive		surmautetaan	ei surmauteta	passive	on surmautettu	ei ole surmautettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		surmautin	en surmauttanut	1st sing.	olin surmauttanut	en ollut surmauttanut
2nd sing.		surmautit	et surmauttanut	2nd sing.	olit surmauttanut	et ollut surmauttanut
3rd sing.		surmautti	ei surmauttanut	3rd sing.	oli surmauttanut	ei ollut surmauttanut
1st plur.		surmautimme	emme surmauttaneet	1st plur.	olimme surmauttaneet	emme olleet surmauttaneet
2nd plur.		surmautitte	ette surmauttaneet	2nd plur.	olitte surmauttaneet	ette olleet surmauttaneet
3rd plur.		surmauttivat	eivät surmauttaneet	3rd plur.	olivat surmauttaneet	eivät olleet surmauttaneet
passive		surmautettiin	ei surmautettu	passive	oli surmautettu	ei ollut surmautettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		surmauttaisin	en surmauttaisi	1st sing.	olisin surmauttanut	en olisi surmauttanut
2nd sing.		surmauttaisit	et surmauttaisi	2nd sing.	olisit surmauttanut	et olisi surmauttanut
3rd sing.		surmauttaisi	ei surmauttaisi	3rd sing.	olisi surmauttanut	ei olisi surmauttanut
1st plur.		surmauttaisimme	emme surmauttaisi	1st plur.	olisimme surmauttaneet	emme olisi surmauttaneet
2nd plur.		surmauttaisitte	ette surmauttaisi	2nd plur.	olisitte surmauttaneet	ette olisi surmauttaneet
3rd plur.		surmauttaisivat	eivät surmauttaisi	3rd plur.	olisivat surmauttaneet	eivät olisi surmauttaneet
passive		surmautettaisiin	ei surmautettaisi	passive	olisi surmautettu	ei olisi surmautettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		surmauta	älä surmauta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		surmauttakoon	älköön surmauttako	3rd sing.	olkoon surmauttanut	älköön olko surmauttanut
1st plur.		surmauttakaamme	älkäämme surmauttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		surmauttakaa	älkää surmauttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		surmauttakoot	älkööt surmauttako	3rd plur.	olkoot surmauttaneet	älkööt olko surmauttaneet
passive		surmautettakoon	älköön surmautettako	passive	olkoon surmautettu	älköön olko surmautettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		surmauttanen	en surmauttane	1st sing.	lienen surmauttanut	en liene surmauttanut
2nd sing.		surmauttanet	et surmauttane	2nd sing.	lienet surmauttanut	et liene surmauttanut
3rd sing.		surmauttanee	ei surmauttane	3rd sing.	lienee surmauttanut	ei liene surmauttanut
1st plur.		surmauttanemme	emme surmauttane	1st plur.	lienemme surmauttaneet	emme liene surmauttaneet
2nd plur.		surmauttanette	ette surmauttane	2nd plur.	lienette surmauttaneet	ette liene surmauttaneet
3rd plur.		surmauttanevat	eivät surmauttane	3rd plur.	lienevät surmauttaneet	eivät liene surmauttaneet
passive		surmautettaneen	ei surmautettane	passive	lienee surmautettu	ei liene surmautettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		surmauttaa		present	surmauttava	surmautettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st surmauttaakseni surmauttaaksemme 2nd surmauttaaksesi surmauttaaksenne 3rd surmauttaakseen surmauttaaksensa		past	surmauttanut	surmautettu
2nd	inessive2	surmauttaessa	surmautettaessa	agent3	surmauttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st surmauttaessani surmauttaessamme 2nd surmauttaessasi surmauttaessanne 3rd surmauttaessaan surmauttaessansa		negative	surmauttamaton
	instructive	surmauttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form surmauttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	surmauttamassa	—
	elative	surmauttamasta	—
	illative	surmauttamaan	—
	adessive	surmauttamalla	—
	abessive	surmauttamatta	—
	instructive	surmauttaman	surmautettaman
4th4	verbal noun	surmauttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st surmauttamaisillani surmauttamaisillamme 2nd surmauttamaisillasi surmauttamaisillanne 3rd surmauttamaisillaan surmauttamaisillansa

Further reading

• “surmauttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03