suunnistus

Finnish

Etymology

suunnistaa +‎ -us

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsuːnːistus/, [ˈs̠uːnːis̠tus̠]
• Rhymes: -uːnːistus
• Syllabification^(key): suun‧nis‧tus

Noun

suunnistus

1. navigation, charting
2. orienteering

Declension

Inflection of suunnistus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		suunnistus	suunnistukset
genitive		suunnistuksen	suunnistusten suunnistuksien
partitive		suunnistusta	suunnistuksia
illative		suunnistukseen	suunnistuksiin
		singular	plural
nominative		suunnistus	suunnistukset
accusative	nom.	suunnistus	suunnistukset
	gen.	suunnistuksen
genitive		suunnistuksen	suunnistusten suunnistuksien
partitive		suunnistusta	suunnistuksia
inessive		suunnistuksessa	suunnistuksissa
elative		suunnistuksesta	suunnistuksista
illative		suunnistukseen	suunnistuksiin
adessive		suunnistuksella	suunnistuksilla
ablative		suunnistukselta	suunnistuksilta
allative		suunnistukselle	suunnistuksille
essive		suunnistuksena	suunnistuksina
translative		suunnistukseksi	suunnistuksiksi
abessive		suunnistuksetta	suunnistuksitta
instructive		—	suunnistuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of suunnistus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative suunnistukseni suunnistukseni accusative nom. suunnistukseni suunnistukseni gen. suunnistukseni genitive suunnistukseni suunnistusteni suunnistuksieni partitive suunnistustani suunnistuksiani inessive suunnistuksessani suunnistuksissani elative suunnistuksestani suunnistuksistani illative suunnistukseeni suunnistuksiini adessive suunnistuksellani suunnistuksillani ablative suunnistukseltani suunnistuksiltani allative suunnistukselleni suunnistuksilleni essive suunnistuksenani suunnistuksinani translative suunnistuksekseni suunnistuksikseni abessive suunnistuksettani suunnistuksittani instructive — — comitative — suunnistuksineni second-person singular possessor singular plural nominative suunnistuksesi suunnistuksesi accusative nom. suunnistuksesi suunnistuksesi gen. suunnistuksesi genitive suunnistuksesi suunnistustesi suunnistuksiesi partitive suunnistustasi suunnistuksiasi inessive suunnistuksessasi suunnistuksissasi elative suunnistuksestasi suunnistuksistasi illative suunnistukseesi suunnistuksiisi adessive suunnistuksellasi suunnistuksillasi ablative suunnistukseltasi suunnistuksiltasi allative suunnistuksellesi suunnistuksillesi essive suunnistuksenasi suunnistuksinasi translative suunnistukseksesi suunnistuksiksesi abessive suunnistuksettasi suunnistuksittasi instructive — — comitative — suunnistuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative suunnistuksemme suunnistuksemme accusative nom. suunnistuksemme suunnistuksemme gen. suunnistuksemme genitive suunnistuksemme suunnistustemme suunnistuksiemme partitive suunnistustamme suunnistuksiamme inessive suunnistuksessamme suunnistuksissamme elative suunnistuksestamme suunnistuksistamme illative suunnistukseemme suunnistuksiimme adessive suunnistuksellamme suunnistuksillamme ablative suunnistukseltamme suunnistuksiltamme allative suunnistuksellemme suunnistuksillemme essive suunnistuksenamme suunnistuksinamme translative suunnistukseksemme suunnistuksiksemme abessive suunnistuksettamme suunnistuksittamme instructive — — comitative — suunnistuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative suunnistuksenne suunnistuksenne accusative nom. suunnistuksenne suunnistuksenne gen. suunnistuksenne genitive suunnistuksenne suunnistustenne suunnistuksienne partitive suunnistustanne suunnistuksianne inessive suunnistuksessanne suunnistuksissanne elative suunnistuksestanne suunnistuksistanne illative suunnistukseenne suunnistuksiinne adessive suunnistuksellanne suunnistuksillanne ablative suunnistukseltanne suunnistuksiltanne allative suunnistuksellenne suunnistuksillenne essive suunnistuksenanne suunnistuksinanne translative suunnistukseksenne suunnistuksiksenne abessive suunnistuksettanne suunnistuksittanne instructive — — comitative — suunnistuksinenne third-person possessor singular plural nominative suunnistuksensa suunnistuksensa accusative nom. suunnistuksensa suunnistuksensa gen. suunnistuksensa genitive suunnistuksensa suunnistustensa suunnistuksiensa partitive suunnistustaan suunnistustansa suunnistuksiaan suunnistuksiansa inessive suunnistuksessaan suunnistuksessansa suunnistuksissaan suunnistuksissansa elative suunnistuksestaan suunnistuksestansa suunnistuksistaan suunnistuksistansa illative suunnistukseensa suunnistuksiinsa adessive suunnistuksellaan suunnistuksellansa suunnistuksillaan suunnistuksillansa ablative suunnistukseltaan suunnistukseltansa suunnistuksiltaan suunnistuksiltansa allative suunnistukselleen suunnistuksellensa suunnistuksilleen suunnistuksillensa essive suunnistuksenaan suunnistuksenansa suunnistuksinaan suunnistuksinansa translative suunnistuksekseen suunnistukseksensa suunnistuksikseen suunnistuksiksensa abessive suunnistuksettaan suunnistuksettansa suunnistuksittaan suunnistuksittansa instructive — — comitative — suunnistuksineen suunnistuksinensa

Derived terms

compounds

• autosuunnistus
• hiihtosuunnistus
• korttelisuunnistus
• kuntosuunnistus
• lentosuunnistus
• pyöräsuunnistus
• reittisuunnistus
• sukellussuunnistus
• suunnistuskartta
• suunnistuskilpailu
• suunnistuskompassi
• suunnistustaulu
• tarkkuussuunnistus
• vaellussuunnistus
• viestisuunnistus
• yösuunnistus

 

Further reading

• “suunnistus”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03