Open main menu

Contents

FinnishEdit

(index ta)

EtymologyEdit

From the verb taikoa +‎ -uri.

PronunciationEdit

  • IPA(key): /ˈtɑi̯kuri/, [ˈt̪ɑi̯kuri]
  • Hyphenation: tai‧ku‧ri

NounEdit

taikuri

  1. A magician, conjurer/conjuror.

DeclensionEdit

Inflection of taikuri (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative taikuri taikurit
genitive taikurin taikurien
taikureiden
taikureitten
partitive taikuria taikureita
taikureja
illative taikuriin taikureihin
singular plural
nominative taikuri taikurit
accusative nom. taikuri taikurit
gen. taikurin
genitive taikurin taikurien
taikureiden
taikureitten
partitive taikuria taikureita
taikureja
inessive taikurissa taikureissa
elative taikurista taikureista
illative taikuriin taikureihin
adessive taikurilla taikureilla
ablative taikurilta taikureilta
allative taikurille taikureille
essive taikurina taikureina
translative taikuriksi taikureiksi
instructive taikurein
abessive taikuritta taikureitta
comitative taikureineen

AnagramsEdit