tarpeellinen

Finnish

Etymology

tarpee- (“need”) +‎ -llinen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtɑrpeːlːinen/, [ˈt̪ɑrpe̞ːlˌline̞n]
• Rhymes: -inen
• Syllabification^(key): tar‧peel‧li‧nen

Adjective

tarpeellinen (comparative tarpeellisempi, superlative tarpeellisin)

1. necessary (needed, required)
2. essential (being necessary)

Declension

Inflection of tarpeellinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		tarpeellinen	tarpeelliset
genitive		tarpeellisen	tarpeellisten tarpeellisien
partitive		tarpeellista	tarpeellisia
illative		tarpeelliseen	tarpeellisiin
		singular	plural
nominative		tarpeellinen	tarpeelliset
accusative	nom.	tarpeellinen	tarpeelliset
	gen.	tarpeellisen
genitive		tarpeellisen	tarpeellisten tarpeellisien
partitive		tarpeellista	tarpeellisia
inessive		tarpeellisessa	tarpeellisissa
elative		tarpeellisesta	tarpeellisista
illative		tarpeelliseen	tarpeellisiin
adessive		tarpeellisella	tarpeellisilla
ablative		tarpeelliselta	tarpeellisilta
allative		tarpeelliselle	tarpeellisille
essive		tarpeellisena	tarpeellisina
translative		tarpeelliseksi	tarpeellisiksi
instructive		—	tarpeellisin
abessive		tarpeellisetta	tarpeellisitta
comitative		—	tarpeellisine

Possessive forms of tarpeellinen (type nainen)
Rare. Only used with substantive adjectives.
possessor	singular	plural
1st person	tarpeelliseni	tarpeellisemme
2nd person	tarpeellisesi	tarpeellisenne
3rd person	tarpeellisensa

Derived terms

• tarpeellisuus