Contents

FinnishEdit

EtymologyEdit

tieteen +‎ ala

NounEdit

tieteenala

  1. A branch of science.

DeclensionEdit

Inflection of tieteenala (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative tieteenala tieteenalat
genitive tieteenalan tieteenalojen
partitive tieteenalaa tieteenaloja
illative tieteenalaan tieteenaloihin
singular plural
nominative tieteenala tieteenalat
accusative nom. tieteenala tieteenalat
gen. tieteenalan
genitive tieteenalan tieteenalojen
tieteenalainrare
partitive tieteenalaa tieteenaloja
inessive tieteenalassa tieteenaloissa
elative tieteenalasta tieteenaloista
illative tieteenalaan tieteenaloihin
adessive tieteenalalla tieteenaloilla
ablative tieteenalalta tieteenaloilta
allative tieteenalalle tieteenaloille
essive tieteenalana tieteenaloina
translative tieteenalaksi tieteenaloiksi
instructive tieteenaloin
abessive tieteenalatta tieteenaloitta
comitative tieteenaloineen