tiitämätöin

Ingrian

Etymology

From tiitämä- (“to know”) +‎ -töin. Akin to Finnish tietämätön.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtiːtæmætøi̯n/, [ˈtiːtəˌmætø̞i̯n]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈtiːtæmætøi̯n/, [ˈtiːd̥æˌmæd̥ø̞i̯n]
• Rhymes: -ætøi̯n
• Hyphenation: tii‧tä‧mä‧töin

Adjective

tiitämätöin (comparative tiitämättömämp)

1. unknown
   • 1937, N. S. Popova, translated by Mihailov and D. I. Efimov, Arifmetiikan oppikirja alkușkouluja vart (kolmas osa), Leningrad: Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 9:

     Möö saamma tiitämättömän cislan x, ku vähennämmä 286 1143-st.

     We get the unknown number x when we substract 286 from 1143.

Declension

Declension of tiitämätöin (type 15/koitoin, tt-t gradation)
	singular	plural
nominative	tiitämätöin	tiitämättömät
genitive	tiitämättömän	tiitämättömiin
partitive	tiitämätöintä, tiitämätöint	tiitämättömiä
illative	tiitämättömää	tiitämättömii
inessive	tiitämättömääs	tiitämättömiis
elative	tiitämättömäst	tiitämättömist
allative	tiitämättömälle	tiitämättömille
adessive	tiitämättömääl	tiitämättömiil
ablative	tiitämättömält	tiitämättömilt
translative	tiitämättömäks	tiitämättömiks
essive	tiitämättömännä, tiitämättömään	tiitämättöminnä, tiitämättömiin
exessive1)	tiitämättömänt	tiitämättömint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.