toheltaa

Finnish

Etymology 1

Sound-symbolic; compare tohelo (“lummox; clumsy person”), töhertää.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtoheltɑːˣ/, [ˈt̪o̞ɦe̞l̪t̪ɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -oheltɑː
• Syllabification^(key): to‧hel‧taa

Verb

toheltaa

1. (intransitive) to fluster, to flurry

Conjugation

Inflection of toheltaa (Kotus type 54*I/huutaa, lt-ll gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tohellan	en tohella	1st sing.	olen toheltanut	en ole toheltanut
2nd sing.		tohellat	et tohella	2nd sing.	olet toheltanut	et ole toheltanut
3rd sing.		toheltaa	ei tohella	3rd sing.	on toheltanut	ei ole toheltanut
1st plur.		tohellamme	emme tohella	1st plur.	olemme toheltaneet	emme ole toheltaneet
2nd plur.		tohellatte	ette tohella	2nd plur.	olette toheltaneet	ette ole toheltaneet
3rd plur.		toheltavat	eivät tohella	3rd plur.	ovat toheltaneet	eivät ole toheltaneet
passive		tohelletaan	ei tohelleta	passive	on tohellettu	ei ole tohellettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tohelsin	en toheltanut	1st sing.	olin toheltanut	en ollut toheltanut
2nd sing.		tohelsit	et toheltanut	2nd sing.	olit toheltanut	et ollut toheltanut
3rd sing.		tohelsi	ei toheltanut	3rd sing.	oli toheltanut	ei ollut toheltanut
1st plur.		tohelsimme	emme toheltaneet	1st plur.	olimme toheltaneet	emme olleet toheltaneet
2nd plur.		tohelsitte	ette toheltaneet	2nd plur.	olitte toheltaneet	ette olleet toheltaneet
3rd plur.		tohelsivat	eivät toheltaneet	3rd plur.	olivat toheltaneet	eivät olleet toheltaneet
passive		tohellettiin	ei tohellettu	passive	oli tohellettu	ei ollut tohellettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		toheltaisin	en toheltaisi	1st sing.	olisin toheltanut	en olisi toheltanut
2nd sing.		toheltaisit	et toheltaisi	2nd sing.	olisit toheltanut	et olisi toheltanut
3rd sing.		toheltaisi	ei toheltaisi	3rd sing.	olisi toheltanut	ei olisi toheltanut
1st plur.		toheltaisimme	emme toheltaisi	1st plur.	olisimme toheltaneet	emme olisi toheltaneet
2nd plur.		toheltaisitte	ette toheltaisi	2nd plur.	olisitte toheltaneet	ette olisi toheltaneet
3rd plur.		toheltaisivat	eivät toheltaisi	3rd plur.	olisivat toheltaneet	eivät olisi toheltaneet
passive		tohellettaisiin	ei tohellettaisi	passive	olisi tohellettu	ei olisi tohellettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		tohella	älä tohella	2nd sing.	—	—
3rd sing.		toheltakoon	älköön toheltako	3rd sing.	olkoon toheltanut	älköön olko toheltanut
1st plur.		toheltakaamme	älkäämme toheltako	1st plur.	—	—
2nd plur.		toheltakaa	älkää toheltako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		toheltakoot	älkööt toheltako	3rd plur.	olkoot toheltaneet	älkööt olko toheltaneet
passive		tohellettakoon	älköön tohellettako	passive	olkoon tohellettu	älköön olko tohellettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		toheltanen	en toheltane	1st sing.	lienen toheltanut	en liene toheltanut
2nd sing.		toheltanet	et toheltane	2nd sing.	lienet toheltanut	et liene toheltanut
3rd sing.		toheltanee	ei toheltane	3rd sing.	lienee toheltanut	ei liene toheltanut
1st plur.		toheltanemme	emme toheltane	1st plur.	lienemme toheltaneet	emme liene toheltaneet
2nd plur.		toheltanette	ette toheltane	2nd plur.	lienette toheltaneet	ette liene toheltaneet
3rd plur.		toheltanevat	eivät toheltane	3rd plur.	lienevät toheltaneet	eivät liene toheltaneet
passive		tohellettaneen	ei tohellettane	passive	lienee tohellettu	ei liene tohellettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		toheltaa		present	toheltava	tohellettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st toheltaakseni toheltaaksemme 2nd toheltaaksesi toheltaaksenne 3rd toheltaakseen toheltaaksensa		past	toheltanut	tohellettu
2nd	inessive2	toheltaessa	tohellettaessa	agent3	toheltama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st toheltaessani toheltaessamme 2nd toheltaessasi toheltaessanne 3rd toheltaessaan toheltaessansa		negative	toheltamaton
	instructive	toheltaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form toheltaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	toheltamassa	—
	elative	toheltamasta	—
	illative	toheltamaan	—
	adessive	toheltamalla	—
	abessive	toheltamatta	—
	instructive	toheltaman	tohellettaman
4th4	verbal noun	toheltaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st toheltamaisillani toheltamaisillamme 2nd toheltamaisillasi toheltamaisillanne 3rd toheltamaisillaan toheltamaisillansa

Further reading

• “toheltaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtoheltɑː/, [ˈt̪o̞ɦe̞l̪t̪ɑ̝ː]
• Rhymes: -oheltɑː
• Syllabification^(key): to‧hel‧taa

Verb

toheltaa

1. third-person singular present indicative of toheltaa

Anagrams

• helottaa