turkiseläin

Finnish

Etymology

turkis +‎ eläin

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈturkisˌelæi̯n/, [ˈt̪urk̟is̠ˌe̞læi̯n]
• Rhymes: -elæin
• Syllabification^(key): tur‧kis‧e‧läin

Noun

turkiseläin

1. fur animal, fur-bearing animal (animal slaughtered for its fur)

Declension

Inflection of turkiseläin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative		turkiseläin	turkiseläimet
genitive		turkiseläimen	turkiseläimien turkiseläinten
partitive		turkiseläintä	turkiseläimiä
illative		turkiseläimeen	turkiseläimiin
		singular	plural
nominative		turkiseläin	turkiseläimet
accusative	nom.	turkiseläin	turkiseläimet
	gen.	turkiseläimen
genitive		turkiseläimen	turkiseläimien turkiseläinten
partitive		turkiseläintä	turkiseläimiä
inessive		turkiseläimessä	turkiseläimissä
elative		turkiseläimestä	turkiseläimistä
illative		turkiseläimeen	turkiseläimiin
adessive		turkiseläimellä	turkiseläimillä
ablative		turkiseläimeltä	turkiseläimiltä
allative		turkiseläimelle	turkiseläimille
essive		turkiseläimenä	turkiseläiminä
translative		turkiseläimeksi	turkiseläimiksi
abessive		turkiseläimettä	turkiseläimittä
instructive		—	turkiseläimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of turkiseläin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative turkiseläimeni turkiseläimeni accusative nom. turkiseläimeni turkiseläimeni gen. turkiseläimeni genitive turkiseläimeni turkiseläimieni turkiseläinteni partitive turkiseläintäni turkiseläimiäni inessive turkiseläimessäni turkiseläimissäni elative turkiseläimestäni turkiseläimistäni illative turkiseläimeeni turkiseläimiini adessive turkiseläimelläni turkiseläimilläni ablative turkiseläimeltäni turkiseläimiltäni allative turkiseläimelleni turkiseläimilleni essive turkiseläimenäni turkiseläiminäni translative turkiseläimekseni turkiseläimikseni abessive turkiseläimettäni turkiseläimittäni instructive — — comitative — turkiseläimineni second-person singular possessor singular plural nominative turkiseläimesi turkiseläimesi accusative nom. turkiseläimesi turkiseläimesi gen. turkiseläimesi genitive turkiseläimesi turkiseläimiesi turkiseläintesi partitive turkiseläintäsi turkiseläimiäsi inessive turkiseläimessäsi turkiseläimissäsi elative turkiseläimestäsi turkiseläimistäsi illative turkiseläimeesi turkiseläimiisi adessive turkiseläimelläsi turkiseläimilläsi ablative turkiseläimeltäsi turkiseläimiltäsi allative turkiseläimellesi turkiseläimillesi essive turkiseläimenäsi turkiseläiminäsi translative turkiseläimeksesi turkiseläimiksesi abessive turkiseläimettäsi turkiseläimittäsi instructive — — comitative — turkiseläiminesi first-person plural possessor singular plural nominative turkiseläimemme turkiseläimemme accusative nom. turkiseläimemme turkiseläimemme gen. turkiseläimemme genitive turkiseläimemme turkiseläimiemme turkiseläintemme partitive turkiseläintämme turkiseläimiämme inessive turkiseläimessämme turkiseläimissämme elative turkiseläimestämme turkiseläimistämme illative turkiseläimeemme turkiseläimiimme adessive turkiseläimellämme turkiseläimillämme ablative turkiseläimeltämme turkiseläimiltämme allative turkiseläimellemme turkiseläimillemme essive turkiseläimenämme turkiseläiminämme translative turkiseläimeksemme turkiseläimiksemme abessive turkiseläimettämme turkiseläimittämme instructive — — comitative — turkiseläiminemme second-person plural possessor singular plural nominative turkiseläimenne turkiseläimenne accusative nom. turkiseläimenne turkiseläimenne gen. turkiseläimenne genitive turkiseläimenne turkiseläimienne turkiseläintenne partitive turkiseläintänne turkiseläimiänne inessive turkiseläimessänne turkiseläimissänne elative turkiseläimestänne turkiseläimistänne illative turkiseläimeenne turkiseläimiinne adessive turkiseläimellänne turkiseläimillänne ablative turkiseläimeltänne turkiseläimiltänne allative turkiseläimellenne turkiseläimillenne essive turkiseläimenänne turkiseläiminänne translative turkiseläimeksenne turkiseläimiksenne abessive turkiseläimettänne turkiseläimittänne instructive — — comitative — turkiseläiminenne third-person possessor singular plural nominative turkiseläimensä turkiseläimensä accusative nom. turkiseläimensä turkiseläimensä gen. turkiseläimensä genitive turkiseläimensä turkiseläimiensä turkiseläintensä partitive turkiseläintään turkiseläintänsä turkiseläimiään turkiseläimiänsä inessive turkiseläimessään turkiseläimessänsä turkiseläimissään turkiseläimissänsä elative turkiseläimestään turkiseläimestänsä turkiseläimistään turkiseläimistänsä illative turkiseläimeensä turkiseläimiinsä adessive turkiseläimellään turkiseläimellänsä turkiseläimillään turkiseläimillänsä ablative turkiseläimeltään turkiseläimeltänsä turkiseläimiltään turkiseläimiltänsä allative turkiseläimelleen turkiseläimellensä turkiseläimilleen turkiseläimillensä essive turkiseläimenään turkiseläimenänsä turkiseläiminään turkiseläiminänsä translative turkiseläimekseen turkiseläimeksensä turkiseläimikseen turkiseläimiksensä abessive turkiseläimettään turkiseläimettänsä turkiseläimittään turkiseläimittänsä instructive — — comitative — turkiseläimineen turkiseläiminensä

Further reading

• “turkiseläin”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03