ulkomaalaus

Finnish

Etymology

ulko- +‎ maalaus

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈulkoˌmɑːlɑus/, [ˈulko̞ˌmɑ̝ːlɑ̝us̠]
• Rhymes: -ɑːlɑus
• Syllabification^(key): ul‧ko‧maa‧la‧us

Noun

ulkomaalaus

1. exterior painting

Declension

Inflection of ulkomaalaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		ulkomaalaus	ulkomaalaukset
genitive		ulkomaalauksen	ulkomaalausten ulkomaalauksien
partitive		ulkomaalausta	ulkomaalauksia
illative		ulkomaalaukseen	ulkomaalauksiin
		singular	plural
nominative		ulkomaalaus	ulkomaalaukset
accusative	nom.	ulkomaalaus	ulkomaalaukset
	gen.	ulkomaalauksen
genitive		ulkomaalauksen	ulkomaalausten ulkomaalauksien
partitive		ulkomaalausta	ulkomaalauksia
inessive		ulkomaalauksessa	ulkomaalauksissa
elative		ulkomaalauksesta	ulkomaalauksista
illative		ulkomaalaukseen	ulkomaalauksiin
adessive		ulkomaalauksella	ulkomaalauksilla
ablative		ulkomaalaukselta	ulkomaalauksilta
allative		ulkomaalaukselle	ulkomaalauksille
essive		ulkomaalauksena	ulkomaalauksina
translative		ulkomaalaukseksi	ulkomaalauksiksi
abessive		ulkomaalauksetta	ulkomaalauksitta
instructive		—	ulkomaalauksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of ulkomaalaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative ulkomaalaukseni ulkomaalaukseni accusative nom. ulkomaalaukseni ulkomaalaukseni gen. ulkomaalaukseni genitive ulkomaalaukseni ulkomaalausteni ulkomaalauksieni partitive ulkomaalaustani ulkomaalauksiani inessive ulkomaalauksessani ulkomaalauksissani elative ulkomaalauksestani ulkomaalauksistani illative ulkomaalaukseeni ulkomaalauksiini adessive ulkomaalauksellani ulkomaalauksillani ablative ulkomaalaukseltani ulkomaalauksiltani allative ulkomaalaukselleni ulkomaalauksilleni essive ulkomaalauksenani ulkomaalauksinani translative ulkomaalauksekseni ulkomaalauksikseni abessive ulkomaalauksettani ulkomaalauksittani instructive — — comitative — ulkomaalauksineni second-person singular possessor singular plural nominative ulkomaalauksesi ulkomaalauksesi accusative nom. ulkomaalauksesi ulkomaalauksesi gen. ulkomaalauksesi genitive ulkomaalauksesi ulkomaalaustesi ulkomaalauksiesi partitive ulkomaalaustasi ulkomaalauksiasi inessive ulkomaalauksessasi ulkomaalauksissasi elative ulkomaalauksestasi ulkomaalauksistasi illative ulkomaalaukseesi ulkomaalauksiisi adessive ulkomaalauksellasi ulkomaalauksillasi ablative ulkomaalaukseltasi ulkomaalauksiltasi allative ulkomaalauksellesi ulkomaalauksillesi essive ulkomaalauksenasi ulkomaalauksinasi translative ulkomaalaukseksesi ulkomaalauksiksesi abessive ulkomaalauksettasi ulkomaalauksittasi instructive — — comitative — ulkomaalauksinesi first-person plural possessor singular plural nominative ulkomaalauksemme ulkomaalauksemme accusative nom. ulkomaalauksemme ulkomaalauksemme gen. ulkomaalauksemme genitive ulkomaalauksemme ulkomaalaustemme ulkomaalauksiemme partitive ulkomaalaustamme ulkomaalauksiamme inessive ulkomaalauksessamme ulkomaalauksissamme elative ulkomaalauksestamme ulkomaalauksistamme illative ulkomaalaukseemme ulkomaalauksiimme adessive ulkomaalauksellamme ulkomaalauksillamme ablative ulkomaalaukseltamme ulkomaalauksiltamme allative ulkomaalauksellemme ulkomaalauksillemme essive ulkomaalauksenamme ulkomaalauksinamme translative ulkomaalaukseksemme ulkomaalauksiksemme abessive ulkomaalauksettamme ulkomaalauksittamme instructive — — comitative — ulkomaalauksinemme second-person plural possessor singular plural nominative ulkomaalauksenne ulkomaalauksenne accusative nom. ulkomaalauksenne ulkomaalauksenne gen. ulkomaalauksenne genitive ulkomaalauksenne ulkomaalaustenne ulkomaalauksienne partitive ulkomaalaustanne ulkomaalauksianne inessive ulkomaalauksessanne ulkomaalauksissanne elative ulkomaalauksestanne ulkomaalauksistanne illative ulkomaalaukseenne ulkomaalauksiinne adessive ulkomaalauksellanne ulkomaalauksillanne ablative ulkomaalaukseltanne ulkomaalauksiltanne allative ulkomaalauksellenne ulkomaalauksillenne essive ulkomaalauksenanne ulkomaalauksinanne translative ulkomaalaukseksenne ulkomaalauksiksenne abessive ulkomaalauksettanne ulkomaalauksittanne instructive — — comitative — ulkomaalauksinenne third-person possessor singular plural nominative ulkomaalauksensa ulkomaalauksensa accusative nom. ulkomaalauksensa ulkomaalauksensa gen. ulkomaalauksensa genitive ulkomaalauksensa ulkomaalaustensa ulkomaalauksiensa partitive ulkomaalaustaan ulkomaalaustansa ulkomaalauksiaan ulkomaalauksiansa inessive ulkomaalauksessaan ulkomaalauksessansa ulkomaalauksissaan ulkomaalauksissansa elative ulkomaalauksestaan ulkomaalauksestansa ulkomaalauksistaan ulkomaalauksistansa illative ulkomaalaukseensa ulkomaalauksiinsa adessive ulkomaalauksellaan ulkomaalauksellansa ulkomaalauksillaan ulkomaalauksillansa ablative ulkomaalaukseltaan ulkomaalaukseltansa ulkomaalauksiltaan ulkomaalauksiltansa allative ulkomaalaukselleen ulkomaalauksellensa ulkomaalauksilleen ulkomaalauksillensa essive ulkomaalauksenaan ulkomaalauksenansa ulkomaalauksinaan ulkomaalauksinansa translative ulkomaalauksekseen ulkomaalaukseksensa ulkomaalauksikseen ulkomaalauksiksensa abessive ulkomaalauksettaan ulkomaalauksettansa ulkomaalauksittaan ulkomaalauksittansa instructive — — comitative — ulkomaalauksineen ulkomaalauksinensa

Further reading

• “ulkomaalaus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03