ulko-

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *ulko-, from Proto-Finno-Permic *ulka-. Cognates include Northern Sami olgu, Ume Sami ulks and Komi-Zyrian ылавны (ylavny).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈulko-/, [ˈulko̞-]

Prefix

ulko- (comparative ulompi, superlative uloin)

1. outer, external

   ulkopinta ― external surface

   ulkopuoli ― outside

2. foreign

   ulkopolitiikka ― foreign policy

3. overseas (living outside one's own country)

   ulkokiinalainen ― overseas Chinese

4. outdoor

   ulkogrilli ― outdoor grill

Inflection

The cases of ulko- serve in Finnish only as adverbs.

Declension of ulko- noun case singular plural adverbial form singular plural nominative ulko- – superessive – – genitive – – delative – – partitive ulkoa – sublative – – accusative – – lative ulos – inessive – – temporal – – elative – – causative – – illative – – multiplicative – – adessive ulolla – distributive – – ablative ulolta – temp. dist. – – allative ulolle – prolative – – essive ulkona – situative – – translative – – oppositive – – abessive – – instructive – – comitative – –

Antonyms

• (outer, external) sisä-

Derived terms

• adjectives: ulkoinen, uloimmainen, ulotteinen
• verbs: ulota, ulkoilla, ulostaa, ulottaa

Compounds

• ulkoasiat
• ulkoasu
• ulkoavaruus
• ulkoaviollinen
• ulkoeronto
• ulkohuussi
• ulkoilma
• ulkokatto
• ulkokorva
• ulkolainen
• ulkoloinen
• ulkomaailma
• ulkomaali
• ulkomaankauppa
• ulkomaanpassi
• ulkomaalainen
• ulkomaat
• ulkomainen
• ulkomeri
• ulkoministeri
• ulkoministeriö
• ulkonainen
• ulko-olento
• ulkoplaneetta
• ulkopoliittinen
• ulkopolitiikka
• ulkopuoli
• ulkopuolinen
• ulkorakennus
• ulkosuhde
• ulkosuomalainen
• ulkotulento
• ulkovalta
• ulkovessa

Related terms

• See the inflection table.

Anagrams

• kolu, kulo