vaikeuttaa

Finnish

Etymology

vaikea +‎ -uttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑi̯keutːɑːˣ/, [ˈʋɑ̝i̯k̟e̞ˌut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -utːɑː
• Syllabification^(key): vai‧ke‧ut‧taa

Verb

vaikeuttaa

1. (transitive, usually atelic) To complicate, make difficult.

Conjugation

Inflection of vaikeuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vaikeutan	en vaikeuta	1st sing.	olen vaikeuttanut	en ole vaikeuttanut
2nd sing.		vaikeutat	et vaikeuta	2nd sing.	olet vaikeuttanut	et ole vaikeuttanut
3rd sing.		vaikeuttaa	ei vaikeuta	3rd sing.	on vaikeuttanut	ei ole vaikeuttanut
1st plur.		vaikeutamme	emme vaikeuta	1st plur.	olemme vaikeuttaneet	emme ole vaikeuttaneet
2nd plur.		vaikeutatte	ette vaikeuta	2nd plur.	olette vaikeuttaneet	ette ole vaikeuttaneet
3rd plur.		vaikeuttavat	eivät vaikeuta	3rd plur.	ovat vaikeuttaneet	eivät ole vaikeuttaneet
passive		vaikeutetaan	ei vaikeuteta	passive	on vaikeutettu	ei ole vaikeutettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vaikeutin	en vaikeuttanut	1st sing.	olin vaikeuttanut	en ollut vaikeuttanut
2nd sing.		vaikeutit	et vaikeuttanut	2nd sing.	olit vaikeuttanut	et ollut vaikeuttanut
3rd sing.		vaikeutti	ei vaikeuttanut	3rd sing.	oli vaikeuttanut	ei ollut vaikeuttanut
1st plur.		vaikeutimme	emme vaikeuttaneet	1st plur.	olimme vaikeuttaneet	emme olleet vaikeuttaneet
2nd plur.		vaikeutitte	ette vaikeuttaneet	2nd plur.	olitte vaikeuttaneet	ette olleet vaikeuttaneet
3rd plur.		vaikeuttivat	eivät vaikeuttaneet	3rd plur.	olivat vaikeuttaneet	eivät olleet vaikeuttaneet
passive		vaikeutettiin	ei vaikeutettu	passive	oli vaikeutettu	ei ollut vaikeutettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vaikeuttaisin	en vaikeuttaisi	1st sing.	olisin vaikeuttanut	en olisi vaikeuttanut
2nd sing.		vaikeuttaisit	et vaikeuttaisi	2nd sing.	olisit vaikeuttanut	et olisi vaikeuttanut
3rd sing.		vaikeuttaisi	ei vaikeuttaisi	3rd sing.	olisi vaikeuttanut	ei olisi vaikeuttanut
1st plur.		vaikeuttaisimme	emme vaikeuttaisi	1st plur.	olisimme vaikeuttaneet	emme olisi vaikeuttaneet
2nd plur.		vaikeuttaisitte	ette vaikeuttaisi	2nd plur.	olisitte vaikeuttaneet	ette olisi vaikeuttaneet
3rd plur.		vaikeuttaisivat	eivät vaikeuttaisi	3rd plur.	olisivat vaikeuttaneet	eivät olisi vaikeuttaneet
passive		vaikeutettaisiin	ei vaikeutettaisi	passive	olisi vaikeutettu	ei olisi vaikeutettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		vaikeuta	älä vaikeuta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		vaikeuttakoon	älköön vaikeuttako	3rd sing.	olkoon vaikeuttanut	älköön olko vaikeuttanut
1st plur.		vaikeuttakaamme	älkäämme vaikeuttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		vaikeuttakaa	älkää vaikeuttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		vaikeuttakoot	älkööt vaikeuttako	3rd plur.	olkoot vaikeuttaneet	älkööt olko vaikeuttaneet
passive		vaikeutettakoon	älköön vaikeutettako	passive	olkoon vaikeutettu	älköön olko vaikeutettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vaikeuttanen	en vaikeuttane	1st sing.	lienen vaikeuttanut	en liene vaikeuttanut
2nd sing.		vaikeuttanet	et vaikeuttane	2nd sing.	lienet vaikeuttanut	et liene vaikeuttanut
3rd sing.		vaikeuttanee	ei vaikeuttane	3rd sing.	lienee vaikeuttanut	ei liene vaikeuttanut
1st plur.		vaikeuttanemme	emme vaikeuttane	1st plur.	lienemme vaikeuttaneet	emme liene vaikeuttaneet
2nd plur.		vaikeuttanette	ette vaikeuttane	2nd plur.	lienette vaikeuttaneet	ette liene vaikeuttaneet
3rd plur.		vaikeuttanevat	eivät vaikeuttane	3rd plur.	lienevät vaikeuttaneet	eivät liene vaikeuttaneet
passive		vaikeutettaneen	ei vaikeutettane	passive	lienee vaikeutettu	ei liene vaikeutettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		vaikeuttaa		present	vaikeuttava	vaikeutettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vaikeuttaakseni vaikeuttaaksemme 2nd vaikeuttaaksesi vaikeuttaaksenne 3rd vaikeuttaakseen vaikeuttaaksensa		past	vaikeuttanut	vaikeutettu
2nd	inessive2	vaikeuttaessa	vaikeutettaessa	agent3	vaikeuttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st vaikeuttaessani vaikeuttaessamme 2nd vaikeuttaessasi vaikeuttaessanne 3rd vaikeuttaessaan vaikeuttaessansa		negative	vaikeuttamaton
	instructive	vaikeuttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form vaikeuttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	vaikeuttamassa	—
	elative	vaikeuttamasta	—
	illative	vaikeuttamaan	—
	adessive	vaikeuttamalla	—
	abessive	vaikeuttamatta	—
	instructive	vaikeuttaman	vaikeutettaman
4th4	verbal noun	vaikeuttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vaikeuttamaisillani vaikeuttamaisillamme 2nd vaikeuttamaisillasi vaikeuttamaisillanne 3rd vaikeuttamaisillaan vaikeuttamaisillansa

Derived terms

• vaikeuttaminen
• vaikeutus

 

Further reading

• “vaikeuttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04