viileä

FinnishEdit

EtymologyEdit

Variant of dialectal vileä (possibly through influence from viima), probably identical to vilu +‎ -eä.

The sense “popular, with style” is a semantic loan from English cool.

PronunciationEdit

  • IPA(key): /ˈʋiːleæ/, [ˈʋiːle̞æ]
  • Rhymes: -iːleæ
  • Syllabification: vii‧le‧ä

AdjectiveEdit

viileä (comparative viileämpi, superlative viilein)

  1. cool (having a slightly low temperature; allowing or suggesting heat relief)
  2. cool (not showing emotion; unenthusiastic, lukewarm, skeptical)
  3. (colloquial) cool (popular, with style)

DeclensionEdit

Inflection of viileä (Kotus type 15/korkea, no gradation)
nominative viileä viileät
genitive viileän viileiden
viileitten
partitive viileää
viileätä
viileitä
illative viileään viileisiin
viileihin
singular plural
nominative viileä viileät
accusative nom. viileä viileät
gen. viileän
genitive viileän viileiden
viileitten
viileäinrare
partitive viileää
viileätä
viileitä
inessive viileässä viileissä
elative viileästä viileistä
illative viileään viileisiin
viileihin
adessive viileällä viileillä
ablative viileältä viileiltä
allative viileälle viileille
essive viileänä viileinä
translative viileäksi viileiksi
instructive viilein
abessive viileättä viileittä
comitative viileine
Possessive forms of viileä (type korkea)
possessor singular plural
1st person viileäni viileämme
2nd person viileäsi viileänne
3rd person viileänsä
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.

AntonymsEdit

Derived termsEdit

See alsoEdit

AnagramsEdit