vilkunta
Finnish edit
Etymology edit
Pronunciation edit
Noun edit
vilkunta
Declension edit
Inflection of vilkunta (Kotus type 9*J/kala, nt-nn gradation) | ||||
---|---|---|---|---|
nominative | vilkunta | vilkunnat | ||
genitive | vilkunnan | vilkuntojen | ||
partitive | vilkuntaa | vilkuntoja | ||
illative | vilkuntaan | vilkuntoihin | ||
singular | plural | |||
nominative | vilkunta | vilkunnat | ||
accusative | nom. | vilkunta | vilkunnat | |
gen. | vilkunnan | |||
genitive | vilkunnan | vilkuntojen vilkuntainrare | ||
partitive | vilkuntaa | vilkuntoja | ||
inessive | vilkunnassa | vilkunnoissa | ||
elative | vilkunnasta | vilkunnoista | ||
illative | vilkuntaan | vilkuntoihin | ||
adessive | vilkunnalla | vilkunnoilla | ||
ablative | vilkunnalta | vilkunnoilta | ||
allative | vilkunnalle | vilkunnoille | ||
essive | vilkuntana | vilkuntoina | ||
translative | vilkunnaksi | vilkunnoiksi | ||
abessive | vilkunnatta | vilkunnoitta | ||
instructive | — | vilkunnoin | ||
comitative | See the possessive forms below. |
Further reading edit
- “vilkunta”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04