villoittaa

Finnish

Etymology

villa +‎ -ttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋilːoi̯tːɑːˣ/, [ˈʋilːo̞i̯t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ilːoitːɑː
• Syllabification^(key): vil‧loit‧taa

Verb

villoittaa

1. (transitive) to line or insulate with (insulation) wool

Conjugation

Inflection of villoittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		villoitan	en villoita	1st sing.	olen villoittanut	en ole villoittanut
2nd sing.		villoitat	et villoita	2nd sing.	olet villoittanut	et ole villoittanut
3rd sing.		villoittaa	ei villoita	3rd sing.	on villoittanut	ei ole villoittanut
1st plur.		villoitamme	emme villoita	1st plur.	olemme villoittaneet	emme ole villoittaneet
2nd plur.		villoitatte	ette villoita	2nd plur.	olette villoittaneet	ette ole villoittaneet
3rd plur.		villoittavat	eivät villoita	3rd plur.	ovat villoittaneet	eivät ole villoittaneet
passive		villoitetaan	ei villoiteta	passive	on villoitettu	ei ole villoitettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		villoitin	en villoittanut	1st sing.	olin villoittanut	en ollut villoittanut
2nd sing.		villoitit	et villoittanut	2nd sing.	olit villoittanut	et ollut villoittanut
3rd sing.		villoitti	ei villoittanut	3rd sing.	oli villoittanut	ei ollut villoittanut
1st plur.		villoitimme	emme villoittaneet	1st plur.	olimme villoittaneet	emme olleet villoittaneet
2nd plur.		villoititte	ette villoittaneet	2nd plur.	olitte villoittaneet	ette olleet villoittaneet
3rd plur.		villoittivat	eivät villoittaneet	3rd plur.	olivat villoittaneet	eivät olleet villoittaneet
passive		villoitettiin	ei villoitettu	passive	oli villoitettu	ei ollut villoitettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		villoittaisin	en villoittaisi	1st sing.	olisin villoittanut	en olisi villoittanut
2nd sing.		villoittaisit	et villoittaisi	2nd sing.	olisit villoittanut	et olisi villoittanut
3rd sing.		villoittaisi	ei villoittaisi	3rd sing.	olisi villoittanut	ei olisi villoittanut
1st plur.		villoittaisimme	emme villoittaisi	1st plur.	olisimme villoittaneet	emme olisi villoittaneet
2nd plur.		villoittaisitte	ette villoittaisi	2nd plur.	olisitte villoittaneet	ette olisi villoittaneet
3rd plur.		villoittaisivat	eivät villoittaisi	3rd plur.	olisivat villoittaneet	eivät olisi villoittaneet
passive		villoitettaisiin	ei villoitettaisi	passive	olisi villoitettu	ei olisi villoitettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		villoita	älä villoita	2nd sing.	—	—
3rd sing.		villoittakoon	älköön villoittako	3rd sing.	olkoon villoittanut	älköön olko villoittanut
1st plur.		villoittakaamme	älkäämme villoittako	1st plur.	—	—
2nd plur.		villoittakaa	älkää villoittako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		villoittakoot	älkööt villoittako	3rd plur.	olkoot villoittaneet	älkööt olko villoittaneet
passive		villoitettakoon	älköön villoitettako	passive	olkoon villoitettu	älköön olko villoitettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		villoittanen	en villoittane	1st sing.	lienen villoittanut	en liene villoittanut
2nd sing.		villoittanet	et villoittane	2nd sing.	lienet villoittanut	et liene villoittanut
3rd sing.		villoittanee	ei villoittane	3rd sing.	lienee villoittanut	ei liene villoittanut
1st plur.		villoittanemme	emme villoittane	1st plur.	lienemme villoittaneet	emme liene villoittaneet
2nd plur.		villoittanette	ette villoittane	2nd plur.	lienette villoittaneet	ette liene villoittaneet
3rd plur.		villoittanevat	eivät villoittane	3rd plur.	lienevät villoittaneet	eivät liene villoittaneet
passive		villoitettaneen	ei villoitettane	passive	lienee villoitettu	ei liene villoitettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		villoittaa		present	villoittava	villoitettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st villoittaakseni villoittaaksemme 2nd villoittaaksesi villoittaaksenne 3rd villoittaakseen villoittaaksensa		past	villoittanut	villoitettu
2nd	inessive2	villoittaessa	villoitettaessa	agent3	villoittama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st villoittaessani villoittaessamme 2nd villoittaessasi villoittaessanne 3rd villoittaessaan villoittaessansa		negative	villoittamaton
	instructive	villoittaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form villoittaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	villoittamassa	—
	elative	villoittamasta	—
	illative	villoittamaan	—
	adessive	villoittamalla	—
	abessive	villoittamatta	—
	instructive	villoittaman	villoitettaman
4th4	verbal noun	villoittaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st villoittamaisillani villoittamaisillamme 2nd villoittamaisillasi villoittamaisillanne 3rd villoittamaisillaan villoittamaisillansa

Derived terms

• villoitus

 

Further reading

• “villoittaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04