vinkkeli

Finnish

Etymology

Borrowed from Swedish vinkel.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋiŋkːeli/, [ˈʋiŋkːe̞li]
• Rhymes: -iŋkːeli
• Syllabification^(key): vink‧ke‧li

Noun

vinkkeli

1. (colloquial, dated) right angle

   Synonym: suorakulma

2. (informal) point of view

Declension

Inflection of vinkkeli (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative		vinkkeli	vinkkelit
genitive		vinkkelin	vinkkelien vinkkeleiden vinkkeleitten
partitive		vinkkeliä	vinkkeleitä vinkkelejä
illative		vinkkeliin	vinkkeleihin
		singular	plural
nominative		vinkkeli	vinkkelit
accusative	nom.	vinkkeli	vinkkelit
	gen.	vinkkelin
genitive		vinkkelin	vinkkelien vinkkeleiden vinkkeleitten
partitive		vinkkeliä	vinkkeleitä vinkkelejä
inessive		vinkkelissä	vinkkeleissä
elative		vinkkelistä	vinkkeleistä
illative		vinkkeliin	vinkkeleihin
adessive		vinkkelillä	vinkkeleillä
ablative		vinkkeliltä	vinkkeleiltä
allative		vinkkelille	vinkkeleille
essive		vinkkelinä	vinkkeleinä
translative		vinkkeliksi	vinkkeleiksi
abessive		vinkkelittä	vinkkeleittä
instructive		—	vinkkelein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vinkkeli (Kotus type 6/paperi, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative vinkkelini vinkkelini accusative nom. vinkkelini vinkkelini gen. vinkkelini genitive vinkkelini vinkkelieni vinkkeleideni vinkkeleitteni partitive vinkkeliäni vinkkeleitäni vinkkelejäni inessive vinkkelissäni vinkkeleissäni elative vinkkelistäni vinkkeleistäni illative vinkkeliini vinkkeleihini adessive vinkkelilläni vinkkeleilläni ablative vinkkeliltäni vinkkeleiltäni allative vinkkelilleni vinkkeleilleni essive vinkkelinäni vinkkeleinäni translative vinkkelikseni vinkkeleikseni abessive vinkkelittäni vinkkeleittäni instructive — — comitative — vinkkeleineni second-person singular possessor singular plural nominative vinkkelisi vinkkelisi accusative nom. vinkkelisi vinkkelisi gen. vinkkelisi genitive vinkkelisi vinkkeliesi vinkkeleidesi vinkkeleittesi partitive vinkkeliäsi vinkkeleitäsi vinkkelejäsi inessive vinkkelissäsi vinkkeleissäsi elative vinkkelistäsi vinkkeleistäsi illative vinkkeliisi vinkkeleihisi adessive vinkkelilläsi vinkkeleilläsi ablative vinkkeliltäsi vinkkeleiltäsi allative vinkkelillesi vinkkeleillesi essive vinkkelinäsi vinkkeleinäsi translative vinkkeliksesi vinkkeleiksesi abessive vinkkelittäsi vinkkeleittäsi instructive — — comitative — vinkkeleinesi first-person plural possessor singular plural nominative vinkkelimme vinkkelimme accusative nom. vinkkelimme vinkkelimme gen. vinkkelimme genitive vinkkelimme vinkkeliemme vinkkeleidemme vinkkeleittemme partitive vinkkeliämme vinkkeleitämme vinkkelejämme inessive vinkkelissämme vinkkeleissämme elative vinkkelistämme vinkkeleistämme illative vinkkeliimme vinkkeleihimme adessive vinkkelillämme vinkkeleillämme ablative vinkkeliltämme vinkkeleiltämme allative vinkkelillemme vinkkeleillemme essive vinkkelinämme vinkkeleinämme translative vinkkeliksemme vinkkeleiksemme abessive vinkkelittämme vinkkeleittämme instructive — — comitative — vinkkeleinemme second-person plural possessor singular plural nominative vinkkelinne vinkkelinne accusative nom. vinkkelinne vinkkelinne gen. vinkkelinne genitive vinkkelinne vinkkelienne vinkkeleidenne vinkkeleittenne partitive vinkkeliänne vinkkeleitänne vinkkelejänne inessive vinkkelissänne vinkkeleissänne elative vinkkelistänne vinkkeleistänne illative vinkkeliinne vinkkeleihinne adessive vinkkelillänne vinkkeleillänne ablative vinkkeliltänne vinkkeleiltänne allative vinkkelillenne vinkkeleillenne essive vinkkelinänne vinkkeleinänne translative vinkkeliksenne vinkkeleiksenne abessive vinkkelittänne vinkkeleittänne instructive — — comitative — vinkkeleinenne third-person possessor singular plural nominative vinkkelinsä vinkkelinsä accusative nom. vinkkelinsä vinkkelinsä gen. vinkkelinsä genitive vinkkelinsä vinkkeliensä vinkkeleidensä vinkkeleittensä partitive vinkkeliään vinkkeliänsä vinkkeleitään vinkkelejään vinkkeleitänsä vinkkelejänsä inessive vinkkelissään vinkkelissänsä vinkkeleissään vinkkeleissänsä elative vinkkelistään vinkkelistänsä vinkkeleistään vinkkeleistänsä illative vinkkeliinsä vinkkeleihinsä adessive vinkkelillään vinkkelillänsä vinkkeleillään vinkkeleillänsä ablative vinkkeliltään vinkkeliltänsä vinkkeleiltään vinkkeleiltänsä allative vinkkelilleen vinkkelillensä vinkkeleilleen vinkkeleillensä essive vinkkelinään vinkkelinänsä vinkkeleinään vinkkeleinänsä translative vinkkelikseen vinkkeliksensä vinkkeleikseen vinkkeleiksensä abessive vinkkelittään vinkkelittänsä vinkkeleittään vinkkeleittänsä instructive — — comitative — vinkkeleineen vinkkeleinensä

Derived terms

compounds

• näkövinkkeli
• vinkkelitossu

 

Further reading

• “vinkkeli”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04