yksikuntainen

Finnish

Etymology

yksi +‎ kunta +‎ -inen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈyksiˌkuntɑi̯nen/, [ˈyks̠iˌkun̪t̪ɑ̝i̯ne̞n]
• Rhymes: -untɑinen
• Syllabification^(key): yk‧si‧kun‧tai‧nen

Adjective

yksikuntainen (not comparable)

1. (botany) monadelphous

Declension

Inflection of yksikuntainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		yksikuntainen	yksikuntaiset
genitive		yksikuntaisen	yksikuntaisten yksikuntaisien
partitive		yksikuntaista	yksikuntaisia
illative		yksikuntaiseen	yksikuntaisiin
		singular	plural
nominative		yksikuntainen	yksikuntaiset
accusative	nom.	yksikuntainen	yksikuntaiset
	gen.	yksikuntaisen
genitive		yksikuntaisen	yksikuntaisten yksikuntaisien
partitive		yksikuntaista	yksikuntaisia
inessive		yksikuntaisessa	yksikuntaisissa
elative		yksikuntaisesta	yksikuntaisista
illative		yksikuntaiseen	yksikuntaisiin
adessive		yksikuntaisella	yksikuntaisilla
ablative		yksikuntaiselta	yksikuntaisilta
allative		yksikuntaiselle	yksikuntaisille
essive		yksikuntaisena	yksikuntaisina
translative		yksikuntaiseksi	yksikuntaisiksi
abessive		yksikuntaisetta	yksikuntaisitta
instructive		—	yksikuntaisin
comitative		—	yksikuntaisine

Possessive forms of yksikuntainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative yksikuntaiseni yksikuntaiseni accusative nom. yksikuntaiseni yksikuntaiseni gen. yksikuntaiseni genitive yksikuntaiseni yksikuntaisteni yksikuntaisieni partitive yksikuntaistani yksikuntaisiani inessive yksikuntaisessani yksikuntaisissani elative yksikuntaisestani yksikuntaisistani illative yksikuntaiseeni yksikuntaisiini adessive yksikuntaisellani yksikuntaisillani ablative yksikuntaiseltani yksikuntaisiltani allative yksikuntaiselleni yksikuntaisilleni essive yksikuntaisenani yksikuntaisinani translative yksikuntaisekseni yksikuntaisikseni abessive yksikuntaisettani yksikuntaisittani instructive — — comitative — yksikuntaisineni second-person singular possessor singular plural nominative yksikuntaisesi yksikuntaisesi accusative nom. yksikuntaisesi yksikuntaisesi gen. yksikuntaisesi genitive yksikuntaisesi yksikuntaistesi yksikuntaisiesi partitive yksikuntaistasi yksikuntaisiasi inessive yksikuntaisessasi yksikuntaisissasi elative yksikuntaisestasi yksikuntaisistasi illative yksikuntaiseesi yksikuntaisiisi adessive yksikuntaisellasi yksikuntaisillasi ablative yksikuntaiseltasi yksikuntaisiltasi allative yksikuntaisellesi yksikuntaisillesi essive yksikuntaisenasi yksikuntaisinasi translative yksikuntaiseksesi yksikuntaisiksesi abessive yksikuntaisettasi yksikuntaisittasi instructive — — comitative — yksikuntaisinesi first-person plural possessor singular plural nominative yksikuntaisemme yksikuntaisemme accusative nom. yksikuntaisemme yksikuntaisemme gen. yksikuntaisemme genitive yksikuntaisemme yksikuntaistemme yksikuntaisiemme partitive yksikuntaistamme yksikuntaisiamme inessive yksikuntaisessamme yksikuntaisissamme elative yksikuntaisestamme yksikuntaisistamme illative yksikuntaiseemme yksikuntaisiimme adessive yksikuntaisellamme yksikuntaisillamme ablative yksikuntaiseltamme yksikuntaisiltamme allative yksikuntaisellemme yksikuntaisillemme essive yksikuntaisenamme yksikuntaisinamme translative yksikuntaiseksemme yksikuntaisiksemme abessive yksikuntaisettamme yksikuntaisittamme instructive — — comitative — yksikuntaisinemme second-person plural possessor singular plural nominative yksikuntaisenne yksikuntaisenne accusative nom. yksikuntaisenne yksikuntaisenne gen. yksikuntaisenne genitive yksikuntaisenne yksikuntaistenne yksikuntaisienne partitive yksikuntaistanne yksikuntaisianne inessive yksikuntaisessanne yksikuntaisissanne elative yksikuntaisestanne yksikuntaisistanne illative yksikuntaiseenne yksikuntaisiinne adessive yksikuntaisellanne yksikuntaisillanne ablative yksikuntaiseltanne yksikuntaisiltanne allative yksikuntaisellenne yksikuntaisillenne essive yksikuntaisenanne yksikuntaisinanne translative yksikuntaiseksenne yksikuntaisiksenne abessive yksikuntaisettanne yksikuntaisittanne instructive — — comitative — yksikuntaisinenne third-person possessor singular plural nominative yksikuntaisensa yksikuntaisensa accusative nom. yksikuntaisensa yksikuntaisensa gen. yksikuntaisensa genitive yksikuntaisensa yksikuntaistensa yksikuntaisiensa partitive yksikuntaistaan yksikuntaistansa yksikuntaisiaan yksikuntaisiansa inessive yksikuntaisessaan yksikuntaisessansa yksikuntaisissaan yksikuntaisissansa elative yksikuntaisestaan yksikuntaisestansa yksikuntaisistaan yksikuntaisistansa illative yksikuntaiseensa yksikuntaisiinsa adessive yksikuntaisellaan yksikuntaisellansa yksikuntaisillaan yksikuntaisillansa ablative yksikuntaiseltaan yksikuntaiseltansa yksikuntaisiltaan yksikuntaisiltansa allative yksikuntaiselleen yksikuntaisellensa yksikuntaisilleen yksikuntaisillensa essive yksikuntaisenaan yksikuntaisenansa yksikuntaisinaan yksikuntaisinansa translative yksikuntaisekseen yksikuntaiseksensa yksikuntaisikseen yksikuntaisiksensa abessive yksikuntaisettaan yksikuntaisettansa yksikuntaisittaan yksikuntaisittansa instructive — — comitative — yksikuntaisineen yksikuntaisinensa

Synonyms

• monadelphinen