arkipäiväin

Ingrian

Etymology

From arkipäivä (“weekday”) +‎ -in. Akin to Finnish arkipäiväinen.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈɑrkiˌpæi̯ʋæi̯ne/, [ˈɑrkĭˌpæi̯ʋəi̯n]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈɑrkiˌpæi̯ʋæi̯n/, [ˈɑrɡ̊iˌpæi̯ʋæi̯n]
• Rhymes: -æi̯ʋæi̯n
• Hyphenation: ar‧ki‧päi‧väin

Adjective

arkipäiväin

1. everyday

Declension

Declension of arkipäiväin (type 1/kärpäin, no gradation)
	singular	plural
nominative	arkipäiväin	arkipäiväiset
genitive	arkipäiväisen	arkipäiväisiin
partitive	arkipäiväistä, arkipäiväist	arkipäiväisiä
illative	arkipäiväisee	arkipäiväisii
inessive	arkipäiväisees	arkipäiväisiis
elative	arkipäiväisest	arkipäiväisist
allative	arkipäiväiselle	arkipäiväisille
adessive	arkipäiväiseel	arkipäiväisiil
ablative	arkipäiväiselt	arkipäiväisilt
translative	arkipäiväiseks	arkipäiväisiks
essive	arkipäiväisennä, arkipäiväiseen	arkipäiväisinnä, arkipäiväisiin
exessive1)	arkipäiväisent	arkipäiväisint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 19