armoitettu

Finnish

Etymology

armoittaa +‎ -ttu (past passive participle)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑrmoi̯tetːu(ˣ)/, [ˈɑ̝rmo̞i̯ˌt̪e̞t̪ːu(ʔ)]
• Rhymes: -etːu
• Syllabification^(key): ar‧moi‧tet‧tu

Adjective

armoitettu (comparative armoitetumpi, superlative armoitetuin)

1. very gifted, talented (with a particular skill, especially as a performer, artist, or similar)

   armoitettu Beethovenin tulkitsija ― an inspired interpreter of Beethoven

   armoitettu tarinankertoja ― a great storyteller

2. (religion) to whom grace has been given

   Terve Maria, armoitettu

   Hail Mary, full of grace

Declension

Inflection of armoitettu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative		armoitettu	armoitetut
genitive		armoitetun	armoitettujen
partitive		armoitettua	armoitettuja
illative		armoitettuun	armoitettuihin
		singular	plural
nominative		armoitettu	armoitetut
accusative	nom.	armoitettu	armoitetut
	gen.	armoitetun
genitive		armoitetun	armoitettujen
partitive		armoitettua	armoitettuja
inessive		armoitetussa	armoitetuissa
elative		armoitetusta	armoitetuista
illative		armoitettuun	armoitettuihin
adessive		armoitetulla	armoitetuilla
ablative		armoitetulta	armoitetuilta
allative		armoitetulle	armoitetuille
essive		armoitettuna	armoitettuina
translative		armoitetuksi	armoitetuiksi
abessive		armoitetutta	armoitetuitta
instructive		—	armoitetuin
comitative		—	armoitettuine

Possessive forms of armoitettu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative armoitettuni armoitettuni accusative nom. armoitettuni armoitettuni gen. armoitettuni genitive armoitettuni armoitettujeni partitive armoitettuani armoitettujani inessive armoitetussani armoitetuissani elative armoitetustani armoitetuistani illative armoitettuuni armoitettuihini adessive armoitetullani armoitetuillani ablative armoitetultani armoitetuiltani allative armoitetulleni armoitetuilleni essive armoitettunani armoitettuinani translative armoitetukseni armoitetuikseni abessive armoitetuttani armoitetuittani instructive — — comitative — armoitettuineni second-person singular possessor singular plural nominative armoitettusi armoitettusi accusative nom. armoitettusi armoitettusi gen. armoitettusi genitive armoitettusi armoitettujesi partitive armoitettuasi armoitettujasi inessive armoitetussasi armoitetuissasi elative armoitetustasi armoitetuistasi illative armoitettuusi armoitettuihisi adessive armoitetullasi armoitetuillasi ablative armoitetultasi armoitetuiltasi allative armoitetullesi armoitetuillesi essive armoitettunasi armoitettuinasi translative armoitetuksesi armoitetuiksesi abessive armoitetuttasi armoitetuittasi instructive — — comitative — armoitettuinesi first-person plural possessor singular plural nominative armoitettumme armoitettumme accusative nom. armoitettumme armoitettumme gen. armoitettumme genitive armoitettumme armoitettujemme partitive armoitettuamme armoitettujamme inessive armoitetussamme armoitetuissamme elative armoitetustamme armoitetuistamme illative armoitettuumme armoitettuihimme adessive armoitetullamme armoitetuillamme ablative armoitetultamme armoitetuiltamme allative armoitetullemme armoitetuillemme essive armoitettunamme armoitettuinamme translative armoitetuksemme armoitetuiksemme abessive armoitetuttamme armoitetuittamme instructive — — comitative — armoitettuinemme second-person plural possessor singular plural nominative armoitettunne armoitettunne accusative nom. armoitettunne armoitettunne gen. armoitettunne genitive armoitettunne armoitettujenne partitive armoitettuanne armoitettujanne inessive armoitetussanne armoitetuissanne elative armoitetustanne armoitetuistanne illative armoitettuunne armoitettuihinne adessive armoitetullanne armoitetuillanne ablative armoitetultanne armoitetuiltanne allative armoitetullenne armoitetuillenne essive armoitettunanne armoitettuinanne translative armoitetuksenne armoitetuiksenne abessive armoitetuttanne armoitetuittanne instructive — — comitative — armoitettuinenne third-person possessor singular plural nominative armoitettunsa armoitettunsa accusative nom. armoitettunsa armoitettunsa gen. armoitettunsa genitive armoitettunsa armoitettujensa partitive armoitettuaan armoitettuansa armoitettujaan armoitettujansa inessive armoitetussaan armoitetussansa armoitetuissaan armoitetuissansa elative armoitetustaan armoitetustansa armoitetuistaan armoitetuistansa illative armoitettuunsa armoitettuihinsa adessive armoitetullaan armoitetullansa armoitetuillaan armoitetuillansa ablative armoitetultaan armoitetultansa armoitetuiltaan armoitetuiltansa allative armoitetulleen armoitetullensa armoitetuilleen armoitetuillensa essive armoitettunaan armoitettunansa armoitettuinaan armoitettuinansa translative armoitetukseen armoitetuksensa armoitetuikseen armoitetuiksensa abessive armoitetuttaan armoitetuttansa armoitetuittaan armoitetuittansa instructive — — comitative — armoitettuineen armoitettuinensa

Derived terms

• armoitetusti

Participle

armoitettu

1. past passive participle of armoittaa

Verb

armoitettu

1. past passive indicative connegative of armoittaa

Further reading

• “armoitettu”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• armoitetut