erillää

Ingrian

Etymology

From a possessed form of the allative of Proto-Finnic *eri-. Akin to Finnish erillään.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈerilːæː/, [ˈe̞rilʲːæ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈerilːæː/, [ˈe̞rilːæː]
• Rhymes: -erilːæː
• Hyphenation: e‧ril‧lää

Adverb

erillää

1. (of location) apart, separated

Synonyms

• erittäin

Related terms

• See eri

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 35